Yritysten palvelusetelimallit kokeilussa
Palveluseteli on varteenotettava malli julkisin varoin tuettujen asiantuntijapalveluiden hankintaan. Siitä on alkanut kertyä jo käytännön kokemuksia pilottien kautta.
Tekes lanseerasi innovaatiosetelin kokeilukäyttöön syksyllä 2016. Se on lähtökohtaisesti tarkoitettu herättelemään vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä kehittämään tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan. Innovaatiosetelin suuri suosio yllätti Tekesin, minkä vuoksi myöntämiskriteerejä tarkistettiin vuoden vaihteessa. Tekesin kokeilu jatkuu aiemmin ilmoitetun kahden vuoden sijaan vuoden 2019 loppuun saakka.
Innovaatiosetelin yksi tavoite on ollut palvelumarkkinan luominen. Tässä on ainakin siltä osin onnistuttu, että palvelutarjoajien on ollut järkevää tuotteistaa palveluitaan. Tuotteistaminen helpottaa yritysasiakkaita valitsemaan kehitystarpeeseensa sopivan palvelun pitkältä palveluntarjoajien listalta.
Palveluiden tuotteistamisen vaatimus on viety pidemmälle Tampereen kaupunkiseudun kehittämässä sähköisessä innovaatiosetelijärjestelmässä. Ensiksi palveluntuottajien tulee täyttää tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset. Tämän jälkeen palveluntuottajat laativat palveluistaan tuotekortteja, jotka pääsevät vasta järjestelmän ylläpitäjän hyväksymisprosessin kautta verkkopalveluun nähtäville.
Tuorein pilotti on BusinessOulun vastikään lanseerattu Tampereen mallia noudatteleva yrityspalveluseteli. Poikkeuksena Tekesin ja Tampereen malliin on yrityksen omavastuuosuus, joka on 10 % palvelusetelin arvonlisäverottomasta arvosta. Lisäksi kohderyhmäksi on rajattu aluksi alle vuoden ikäiset yritykset.
Kaikkien edellä mainittujen palvelusetelien arvo on rajattu enintään 5000 euroon (alv 0 %) yritystä kohden. Tampereella syksyn 2017 palvelusetelit arvottiin. Oulussa nopeat syövät hitaat, koska ensimmäisen vaiheen budjetti on vain 140 000 euroa.
Kun palvelusetelimalliin lisätään jatkossa ripaus alustatalouden elementtejä, niin muun muassa asiakkaiden arviot asiantuntijapalveluista saadaan läpinäkyviksi. Koska asiantuntijapalvelu syntyy usein asiakkaan ja palveluntuottajan yhteistyön tuloksena, niin konsultin vinkkelistä tasa-arvoista olisi antaa arvio myös toisinpäin. Ainakin palveluntuottajan arvio prosessin sujuvuudesta olisi syytä saattaa järjestelmän ylläpitäjän tietoon.
Digital Media Finland on mukana palveluntuottajana kaikissa yllä mainituissa palvelusetelijärjestelmissä. Olemme aiemminkin tuotteistaneet menestyksellä asiantuntijapalveluitamme pk-yrityksille ja palvelusetelikokeilujen myötä tuotteistettuja palveluita on syntynyt lisää. Tuoreimpia tuotteitamme liiketoiminnan vauhdittamiseen ovat ”Verkkokaupan happotestipalvelu”, ”Johdatus aineettomiin oikeuksiin” ja ”Verkkokaupan 5 K:n kasvupolku”.
Näemme palvelusetelit hyvänä matalan kynnyksen vaihtoehtona hankkia laadukasta asiantuntijapalvelua liiketoiminnan kehittämisen tueksi haluamaltaan palveluntuottajalta. Kokemukset ovat tähän mennessä olleet rohkaisevia molemmin puolin.
Virpi on uusien liiketoimintojen sparraaja, jonka toimialatuntemus kattaa muun muassa internet- ja mobiilipalvelut. Virpillä on pitkä kokemus markkinamuutosta hyödyntävien tuotekehityshankkeiden johtamisesta ja toteuttamisesta, myynnistä, strategiaprosesseista sekä strategioiden käytäntöön viemisestä. Virpi tuntee hyvin yritysten kehittämiseen suunnatut rahoitusinstrumentit Hallitustyöskentelyyn Virpi on perehtynyt yrityssparrausten lisäksi suorittamalla Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -tutkinnon.