Yritysjohdon viisi myyttiä digitaalisesta murroksesta

Digitalisoituminen ja internetin kehitys vaikuttavat kaikkien yritysten toimintaympäristöön. Käynnissä olevan muutoksen kokoluokkaa on verrattu siirtymiseen maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan. Mutta kuten kaikenlaisten muutosten kohdalla, nytkin esiintyy paljon epäluuloja muutoksen merkityksestä: vaikuttaako tämä todella omaan liiketoimintaamme?

Valotan seuraavassa viiden erityyppisen myytin tai ennakkoluulon kautta digitaalisen murroksen merkitystä yritysjohdon ja yritysstrategian näkökulmasta.

1. Tämä kupla menee kohta ohi

Facebookin listautumishinnan mukainen P/E 100 sekä Facebookin ostaman Instagramin miljardin dollarin hintalappu täyttävät jo kuplan ennusmerkit.

Yksittäisiä facebookeja tärkeämpi muutos kuitenkin liittyy digitaalisten kanavien tulemiseen keskeiseksi yritysten ja asiakkaiden väliseksi yhteydenpidon alustaksi. Useimmissa Euroopan maissa 70-80 % kuluttajista ja valtaosa yrityksistä ovat nopeiden laajakaistayhteyksien käyttäjiä. Internet lisää kilpailua ja markkinoiden toimivuutta sekä muuttaa monien toimialojen arvoverkkoja.

Tietojärjestelmien tarjoaminen internetissä ns. pilvipalveluina puolestaan tehostaa tietojärjestelmien kehittämistä sekä tuo pk-yritysten saataville järjestelmiä, jotka olivat aiemmin vain suuryritysten ulottuvilla.

Nämä muutokset muuttavat oleellisesti yritysten kilpailuympäristöä, riippumatta Facebookin ja kumppaneiden menestyksestä pörssimarkkinoilla. Uusia nousevia yhtiöitä ei toki tule vähätellä: esimerkiksi Google tai mainittu Facebook ovat rakentaneet merkittäviä bisneksiä kunnioitettavan nopealla vauhdilla.

2. Digitaalisuus pelastaa kaikki toimialat

Digitaalisuus tai ICT eivät pelasta mitään, mutta ne ovat oikein käytettynä välineitä tuottavuuden ja kilpailuaseman parantamiseen.

Suomalaiset yritykset ovatkin merkittävästi parantaneet tuottavuutta automatisoimalla toimintaprosesseja. Vielä merkittävämpiä tuottavuus- ja kilpailuetuja voidaan kuitenkin saavuttaa, jos ICT:tä hyväksikäyttäen toteutetaan kokonaan uudenlaisia prosesseja.

Yritysten tietojärjestelmäarkkitehtuureissa on käynnissä siirtymä toimintokohtaisista järjestelmistä koko yrityksen prosessit kattaviin järjestelmiin. Oikealla tavalla toteutettuna tällaiset tietojärjestelmät eivät vain tehosta nykyisiä toimintamalleja vaan antavat mahdollisuudet kokonaan uudenlaisten mallien toteuttamiseen.

Tietojärjestelmiin tulee suhtautua strategisina välineinä, joiden lähtökohdat ovat strategian ja kilpailuedun kehittämisessä.

3. Hoidetaan ”diginatiivit” tekemällä oma mainoskampanja

Diginatiiveilla tarkoitetaan 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä, jotka ovat aina kasvaneet tietotekniikan ympäröimänä ja siten omaksuneet ICT:n käytön kuin itsestään. Meitä muita nimitetään vastaavasti ”digi-immigranteiksi”.

Jaottelu havainnollistaa joitain ilmiöitä, mutta se yksinkertaistaa liikaa.

Diginatiivit eivät nimittäin ole yhtenäinen kohderyhmä. Vaikka he käyttävätkin tietotekniikkaa ahkerasti välineenä, diginatiivien digitaalisten taitojen kesken on suuria eroja.

Digi-immigrantteja ei myöskään kannata vähätellä: heillä on isoimmat ansiot ja heidän joukossa on kasvava määrä digitaalisia välineitä taitavasti ja aktiivisesti käyttäviä.

Diginatiivit ovat osa asiakaskuntaa niin kuluttaja- kuin yritysten välisessäkin liiketoiminnassa. On liiallista yksinkertaistamista käsitellä heitä iän mukaan erillisenä homogeenisena kohderyhmänään.

4. Ei yksi lintu kesää tee

Rovion menestys on viime aikoina aiheuttanut tuhahteluja, että eihän yksi 100 miljoonan pelifirma kansantalouttamme pelasta.

Ei niin, mutta Rovio on oivallinen osoitus, miten pieni digitaalisen ajan yhtiö voi kasvaa nopeasti merkittävään kokoluokkaan.

Huomionarvoista Rovion ja muiden peliyhtiöiden menestyksessä on se, että ne ovat saaneet suomalaisella suunnittelutyöllä aikaan alansa johtavia originaalibrändejä. Aivan samoin, kuin vaikkapa Nokia, Wärtsilä ja Kone omilla aloillaan.

Rovion haasteena on saada kasvu jatkumaan ja brändi levittäytymään lintuperhettä laajemmalle. Roviosta kannattaa ottaa opiksi nopea ja rohkea markkinoiden haltuunotto. Kannattaa myös miettiä, millaisia vastaavia nopeita muutoksia omalla toimialalla voi tapahtua.

5. Ei minulla ole aikaa kaikkeen tähän

Yritysjohdon aika on rajallinen resurssi, joka edellyttää jatkuvia valintoja. Monille aikapula on keskeinen syy olla itse perehtymättä erilaisiin digitaalisiin palveluihin.

Digitaalisen maailman toimintatapojen ja digitaalisen murroksen ymmärtäminen on kuitenkin vaikeaa raportteja lukemalla. Väitän, että digitaalisten palveluiden omakohtaiseen kokeilemiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin parantuneena ymmärryksenä asiakkaiden toiminnasta sekä digitaalisen maailman strategisista mahdollisuuksista. Kysymys on priorisoinneista, ehdimmehän me cocktail-kutsuillekin.

Timo Argillander

Timo toimii sijoitusyhtiö IPR.VC:n managing partnerina ja Digital Media Finlandissa neuvonantajana. Timolla on pitkä kokemus strategiatyöstä ja muutoshankkeiden läpivienneistä yrittäjän, ammattijohtajan, konsultin ja sijoittajan rooleissa. Timon erikoisalaa ovat muuttuvien liiketoimintaympäristöjen ansaintamallit ja teknologiamuutosten tulkinta.

Kommentit