Viisi näkökulmaa tulevaisuuteen

Vastasimme äskettäin liikenne- ja viestintäministeriön pyyntöön esittää näkemyksiä kehitystrendeistä ministeriön laatimaa tulevaisuuskatsausta varten. Julkaisemme konsulttiemme yhteistyönä syntyneen listan tässä erikseen ja toivomme sen innoittavan lukijoitamme pohtimaan esittämiämme näkemyksiä omalta osaltaan!

1.AR/VR

  • AR ja VR ovat taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa vasta muutaman vuoden päästä, mutta ne tulevat pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan merkittävästi niin työhön, koulutukseen, viestintään, terveydenhoitoon ja kaikille muillekin elämän osa-alueille.
  • Fyysinen sijainti ja olomuoto ei ole enää este osallistumiselle. Ihminen voi olla osa mitä tahansa tapahtumaa, tehtävää tai tilaisuutta sijaintipaikasta riippumatta.
  • Virtuaalitodellisuus tuo uudenlaisen elämyksellisyyden viestintään, mutta toimivien sovellutusten kehittämiseen ja kuluttajien omaksumiseen menee vielä aikaa.
  • Suomen tulee panostaa omiin vahvuuksiinsa näillä aloilla.

 

2. Kieli:

  • Kielimuurit kaatuvat erityisesti tekoälyn kehityksen myötä.
  • Automaattinen, reaaliaikainen kielenkäännös mahdollistaa yhtäältä globaalin markkinan tavoittelemisen suomalaisille sisällöntuottajille, mutta toisaalta suomalaisilla on pääsy kaikkeen saatavilla olevaan sisältöön äidinkielellään.
  • Viestintäpolitiikassa on huomioitava tämän muutoksen vaikutukset.

 

3. Liiketoimintamallit:

  • Dataan perustuvat uudet liiketoimintamallit nousevat esiin. Kaikilla yrityksillä ja mediayrityksillä erityisesti on hallussaan valtavat määrät sisältöä ja asiakasdataa. Näiden älykkään yhdistelemisen kautta voidaan koneoppimista ja tekoälyä hyödyntämällä rakentaa täysin uusia, pitkälle personoituja liiketoimintamalleja.
  • Lohkoketjuteknologia voi taata aitoutta ja luottamusta. Mediasisällön määrän kasvun myötä kuluttajille on tarjolla hyvin eritasoisia sisältöjä ja uutisia, joiden aitoutta on vaikea selvittää (mm. alternative/fake news). Lohkoketjuihin perustuvat palvelut tulevat muuttamaan internetiä niin, että halutessaan kuka tahansa voi selvittää uutisen tai sisällön taustat ja itsekorjautuvien mekanismien avulla on mahdollista saada luottamus takaisin. Lohkoketjuteknologia luo myös uudenlaisia liiketoimintamalleja.
  • Dataperusteisia liiketoimintamalleja ja lohkoketjuteknologian osaamista maassamme on kehitettävä laaja-alaisin toimenpitein.

 

4. Tekoäly:

  • Tekoälypohjaiset ohjelmistot vastaavat suuresta osasta rutiininomaista ja kasvavissa määrin myös luovempaa panosta vaativista sisällöistä. Sisällön tuotantokustannukset pienenevät. Ihmisten tuottamasta sisällöstä tulee premium-tuote, jolloin esimerkiksi perinteisen journalistityön kysyntä vähenee.
  • Lisäksi tekoäly tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia sekä kaupalliselle kehitykselle että julkisille palveluille. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu työvoimapolitiikka, kun tekoäly ja robotiikka korvaavat monia tällä hetkellä ihmisen suorittamia tehtäviä.

 

5. Viestintä, laitteet ja liiketoiminta:

  • 5G-teknologia yleistyy, jolloin kaistat ja tarjonta kasvavat. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu kuluttajien rajallinen vastaanottokyky.
  • Yhä suurempi osa kansalaisista viestii ja käyttää digitaalisia palveluja ainoastaan mobiililaitteiden (mobile only) kautta, joissa tekoäly ja puheohjaus ovat arkipäivää. Tämä on huomioitava sekä kaupallisissa että julkisissa palveluissa.
  • Aina online + iot + some + oma media. Kaikki käyttämämme älylaitteet ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa ja antavat paikkatietoja. Myös some-seuranta ja –julkaisu ovat jatkuvaa toimintaa. Tämä luo edelleen uusia tapoja viestiä, käyttää palveluita ja reagoida niihin sekä kerryttää dataa tavalla, jolla on arvoa sekä palvelukehityksessä, kohdistamisessa että omana liiketoimintanaan.
  • Lompakko siirtyy kännykkään. Vaivaton lähimaksaminen, tilinumeroiden “vapautuminen” ja kanta-asiakaskorttien siirtyminen mobiiliin tulevat merkittävästi edistämään erilaisten maksullisten palveluiden tuomista personoidusti kännykkään.
  • Videosisältöjen määrä kasvaa kaikessa viestinnässä edelleen merkittävästi. Tämä vaatii uudenlaisia viestinnän taitoja kaikilta tahoilta ja tietoverkoilta enemmän kapasiteettia.

 

Jari Muikku

Jari tuntee syvällisesti luovat alat ja erityisesti niiden IPR-liiketoiminnan. Hänen toimialaosaamisensa kattaa musiikin, radion, television sekä internet- ja mobiilipalvelut. Hänellä on pitkä kokemus strategiaprosesseista, oikeuksien lisensioinnista, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja luovien alojen järjestötoiminnasta.

Kommentit