Vakoiluskandaali haittaa pilvipalvelujen kasvua

Teimme viime talvena liikenne- ja viestintäministeriölle selvityksen pilvipalveluiden mahdollisuuksista ja esteistä. Keskeisiksi esteiksi tunnistimme mm. pilvipalveluiden luotettavuuden ja monin osin epäselvän lainsäädännön. Viime päivien vakoilu-uutiset ovat nostaneet nämä esteet pinnalle. Laajan vakoilutapauksen esiin nouseminen todennäköisesti hidastaa pilvipalveluiden tulevaa yleistymistä.

Pilvipalveluiden perusominaisuuksiin kuuluu, että käyttäjä ei tiedä eikä hänen tarvitsekaan tietää missä hänen tietonsa pilvessä sijaitsee. Tämä on kuitenkin ominaisuus, joka koetaan usein esteeksi ja myös osittain juridiseksi ongelmaksi luottamuksellisten tietojen osalta. Yrityksillä ja kuluttajilla on vahva epäluulo siihen, ovatko pilvessä olevat tiedot turvassa. Pilvipalvelut ovat myös lähtökohtaisesti kansainvälisiä, mikä tekee niistä ongelmallisia kansallisen ja Eurooppa-tason lainsäädännön kannalta.

Toisaalta kuitenkin kaikkein kriittisimmäksi pilvipalveluiden yleistymistä hidastavaksi tekijäksi nostimme selvityksessämme olemassa olevat liiketoiminta- ja IT-prosessit. Pilvipalvelut sekä muuttavat tietoteknisen arkkitehtuurin että – mikä merkittävintä – siirtävät organisaatioissa päätösvaltaa IT-asioissa tietotekniikka-asiantuntijoilta liiketoimintajohdolle. Kyse on siis suuresta periaatteellisesta muutoksesta, jollaisia organisaatiot luonnostaan vastustavat. Uskaltaisin väittää, että niin kriittisiä kuin tietoturvakysymykset ovatkin, vakoiluskandaalia tullaan käyttämään myös keppihevosena prosessimuutosten vastustamisessa.

Pilvipalveluihin siirtymisessä on kyse klassisesta pohdinnasta olemassa olevan ja uuden ratkaisun välillä. Uusia ratkaisuja arvioidaan tiukemmilla kriteereillä kuin nykyisiä. Pilven luotettavuusongelmat nostetaan jatkuvasti esiin, vaikka enemmän vahinkoa on tapahtunut paikallisesti tallennettujen tietojen hukkuessa. Itse en sitä paitsi ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa yrityksen pilvipalveluissa olevia tietoja olisi vakoiltu. Väitän myös, että yritysvakoilun suurimmat riskit liittyvät mobiililaitteiden varastamiseen ja toimistojen murtosuojauksiin.

Pilvipalveluiden etuna on teknisen kapasiteetin tehokkaampi käyttö ja sen tuoma kustannusten lasku. Merkittävin etu kuitenkin liittyy uusien liiketoimintamallien mahdollistumiseen ja uusien konseptien pilotointiin. Käsityksemme mukaan nämä edut ovat kokonaisuudessaan merkittävästi suuremmat kuin pilvipalveluiden ongelmat.

Vakoiluskandaaliin ja pilvipalvelujen todellisiin tai oletettuihin luotettavuusongelmiin tulee suhtautua vakavasti. Näistä ongelmista ei kuitenkaan ole perusteluksi heittää pilvipalveluja romukoppaan.

Timo Argillander

Timo toimii sijoitusyhtiö IPR.VC:n managing partnerina ja Digital Media Finlandissa neuvonantajana. Timolla on pitkä kokemus strategiatyöstä ja muutoshankkeiden läpivienneistä yrittäjän, ammattijohtajan, konsultin ja sijoittajan rooleissa. Timon erikoisalaa ovat muuttuvien liiketoimintaympäristöjen ansaintamallit ja teknologiamuutosten tulkinta.

Kommentit