We kindly inform that your browser is no longer supported by Microsoft.

Please switch to a more secure browser such as Chrome or Firefox.

Tekoäly palvelkoon ihmistä

Tekoäly

Viime blogissani kerroin, että olen syksyn aikana saanut vetää yrityslähtöistä tekoälyprojektia. Projekti etenee ja nyt ollaan vaiheessa, jossa käydään läpi markkinoilla olevaa tarjontaa. Näin, jotta osataan suunnitella seuraavan vaiheen uudet hankkeet, joihin saa tulla uusia yrityksiä mukaan. Tähän liittyen olin viikon Kaliforniassa ja tutustumassa isojen ja pienten yritysten etenemiseen ja suunnitelmiin.

Matka vahvisti käsitystä, että tekoäly on tässä ja nyt ja siis sovellettavissa heti. Isot toimijat kuten Google ja Salesforce ja muut alustatalouden osaajat käyttävät tekoälyä jo kaikissa palveluissaan tai niillä on roadmap ja suunnitelmat, kuinka tekoäly tulee käyttöön kaikessa toiminnassa. Tämän ne voivat tehdä koska niillä on dataa. Datan avulla tekoälyä voidaan opettaa tai antaa sen oppia.

Lyhyesti todettuna nykyaikainen alustatalouden yhtiö voi ottaa tekoälyn käyttöön helposti. Sen ei tarvitse muuttaa perusrakenteitaan. Se voi vahvistaa palveludominoivan logiikan toimintamalliaan ja parantaa tekoälyllä palveluitaan ja tuottavuuttaan. Kasvava palveluliiketoiminta saa kasvuunsa lisää vauhtia.

Toinen seikka on sitten se, että töitä täytyy tehdä vielä paljon siinä, että sovelluksista tulee ihmisille kelpaavan älykkäitä. Puheentunnistus ei ole lainkaan sillä tasolla, että sitä voitaisiin sanoa valmiiksi. Ihmiset ymmärtävät merkityksen lauseesta olipa sanajärjestys meikein mikä tahansa ja ymmärtävät pääviestin, vaikka viestejä olisi monta. Tai tarttuvat tahallaan sivuviestiin ja sutkauttavat vitsin. Vitsailevaan tekoälyyn taitaa olla matkaa.

Juuri matkan aikana DMV (Department of Motor Vechicles) julkaisi raportin itsekseen kulkevista autoista ja niiden teknologioista. Sen mukaan autot oppivat nopeasti, mutta teknologia on vielä kaukana kypsästä. Autot tekevät vielä liikaa virheitä ruuhkissa, valaistusolosuhteet vaikuttavat niiden suorituksiin ja sitten ihmiset toimivat epäloogisesti, mistä syntyy tekoälylle käsittämättömiä vaaratilanteita.

Matkan jälkeen olin mukana pääministerin tekoälyseminaarissa Säätytalolla. Se keskusteli suomalaisen osaamisen tasosta, tekoälyn vaikutuksista työelämään, talouteen, turvallisuuteen sekä sen eettisistä kysymyksistä ja lopuksi mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Yleiskuvaksi jäi, että meidän on edettävä nopeasti ja osaamista tarvitaan lisää – huipulla kiireimmin mutta joka tasolla. Ratkaisematta jäi, onko paras tapa tehdä strategia vai sännätä vain kohden sumeaa visiota, jossa Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen.

Mistä siis löytyy viisasten kivi? Tekoäly on maailman nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue ja täynnä lupauksia, mutta visioiden toteuttaminen vaatii paljon työtä. Miten tämä pitää jäsentää?

Helppo tapa on ajatella edelläkävijämaan, USA:n tapaan yrityslähtöisesti. Huomisen yritys ei voi olla älytön. Yritys perustuu osaamisen ja älyn käyttöön ja nyt on syntymässä uusi älyn kategoria. Se on pakko ottaa haltuun tai huomenna yrityksellä ei ole kilpailukykyä. Ja koska paljon on vielä tehtävää, nyt voi löytää paikkansa tässä uudessa kasvussa – sekä iso että pieni yritys.

Yritysten kasvun kautta myös Suomi kääntyy kasvuun ja valtio voi avittaa kasvua tekemällä Suomesta tekoäly-ystävällisen maan. Ja koska työtä on paljon, kaikki täytyy saada mukaan – henkilöstö ja kansalaiset. Siksi kaikki tarvitsevat tekoälyn käyttöönsä samoin kuin kännykät ovat jo kaikilla.

Ihmiset ovat laajasti ottaen voimavara uuden kasvun rakentamisessa, uuden osaamisen omaksumisessa ja innovaatioiden luomisessa. Teknologia palvelkoon ihmistä! Niin se tulee hyväksytyksi. Ja niin löytyvät kestävästi menestyvät sovellukset, joiden kasvu luo nopeimmin uutta, korkean lisäarvon työtä.

Lähetä viesti

Heräsikö ajatuksia? Lähetä viesti.

Pyrimme vastaamaan sinulle vuorokauden sisällä.