Rohkeutta ja reippautta suomalaiseen verkkokauppaan!

”Ulkomainen nettikauppa kasvaa”, otsikoi muun muassa Kaleva heinäkuussa julkaisemassaan verkkokauppaa käsittelevässä jutussa. Otsikon taustalla on tosiasia, että kotimaisen verkkokaupan kasvuvauhti on hidastunut ja syynä ovat ulkomaiset verkkokaupat.

Kuten Timo Argillanderin ja Jari Muikun kirjoittamassa artikkelissa ”Kuluttaja on digitaalisten sisämarkkinoiden suurin voittaja” kerrotaan, suomalaiset kuluttajat käyttävät keskivertoa EU-kuluttajaa enemmän verkkokauppoja. Yritykset sen sijaan tarjoavat häntäpäässä verkkopalvelujaan Suomen ulkopuolelle.

Miksi suomalaisten kuluttajien verkko-ostot suuntautuvat ulkomaille, ja suomalaiset verkkokaupat rajoittavat myyntinsä kotimaahan?

Ulkomaisten verkkokauppojen selkeitä menestystekijöitä ovat kaupasta ja tuoteryhmästä riippuen edulliset hinnat tai erityisen laaja valikoima. Keskustelupalstojen perusteella myös kuluttajien kokemukset asioinnista ulkomaisissa verkkokaupoissa ovat usein olleet positiivisempia kuin kotimaisissa verkkokaupoista. Verkkokaupassa asiointi, tavaran toimitus ja asiakaspalvelu ovat yllättäen jouhevampia ulkomaisisssa kuin kotimaisissa verkkokaupoissa.

Vaikka esimerkiksi EU:n sisällä sääntöviidakko hidastaa verkkokauppaa, tuntuu verkkokauppaosaaminen olevan paremmin hanskassa Suomen rajojen ulko- kuin sisäpuolella.

Kun verkkokauppaliiketoiminnan kehittäjiltä kysytään mitkä ovat suomalaisen verkkokaupan kansainvälistymisen pullonkauloja, tulee ensimmäisenä esiin rohkeuden puute ja kyvyttömyys ajatella isosti. Lisäksi pitää ymmärtää mitä kansainvälinen verkkokauppa tarkoittaa. Pitää ymmärtää kokonaisuus ja se, että asiakas voi olla toisella puolella maapalloa. Eikä siinä vielä kaikki. Täytyy tietää mitkä ovat ne stepit, jotka pitää ottaa että päästään verkkokaupalla kansainvälisille markkinoille.

Yrittäjä voi tietysti vedota toiminnallisiin esteisiin, kuten jakeluun ja logistiikkaan, jos verkkokauppabisnes ei toimi. Totuus toimimattomuudessa suomalaisen verkkokaupan osalta taitaa kuitenkin olla muualla. Verkkokauppaliiketoiminnassa markkina kypsyy ja kilpailu kovenee. Sekä pienten että suurten yritysten kohdalla strateginen ajattelu sekä ahkera yrittäjyys ovat verkkokaupan osalta unohtuneet.

Kasvavaan verkkokauppaliiketoiminnan kelkkaan on kuitenkin mahdollista vielä hypätä mukaan. Esimerkiksi monikanavaisuus eli kivijalkaliikkeen, verkon ja mobiilin yhdistelmä ja laajeneva asiakaskunta tarjoavat mahdollisuuksia. TNS Gallupin tutkimuksen mukaan erityisesti keski-ikäiset naiset ovat lisänneet verkkokauppaostojaan selvästi. Suurten ikäluokkien odotetaan toimivan eläköityessään jopa verkkokaupan veturina. Lisäksi älypuhelinten sekä paikannukseen ja sosiaaliseen median perustuvien sovellusten povataan lisäävän kasvua verkkokaupaan.

Viimeisin ”myöhäisherännyt” verkkokaupan osalta on lastenvaatevalmistaja Reima, joka on avannut ensimmäisen verkkokauppansa Suomessa. Verkkomyyntiä Reima aikoo kehittää lisäksi Skandinavian markkinoille sekä seuraavassa vaiheessa myös Venäjän ja Keski-Euroopan markkinoille. Reiman myyntijohtajan Kimmo Jahilan mukaan verkkokaupasta ei voi enää olla poissa. Verkkokaupan puuttuminen koetaan huonoksi asiakaspalveluksi.

Jos suomalainen maajussi kulkee ylpeänä Harrodsin verkkokaupasta ostamansa nahkatakki päällä, niin yhtä hyvin ranskalainen hienostorouva voi ylpeänä esitellä suomalaisesta verkkokaupasta hankkimaansa designtuotetta.

Virpi Martikainen

Virpi on digitaalisen median liiketoiminnan osaaja, jonka toimialatuntemus kattaa internet- ja mobiilipalvelut, musiikin ja pelit. Hänellä on pitkä kokemus telekommunikaatio- ja sisältöalojen tuotekehityshankkeiden johtamisesta ja toteuttamisesta, strategiaprosesseista sekä strategioiden käytäntöön viemisestä. Hallitustyöskentelyyn Virpi on perehtynyt yrityssparrausten lisäksi suorittamalla Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -tutkinnon. Digital Media Finland on valittu palveluntuottajaksi ELY-keskusten tarjoamiin konsultointipalveluihin. Virpi toimii asiantuntijana aihealueella Innovaatioiden kaupallistaminen, jonka tarkoituksena on pk-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen innovaatioita hyväksi käyttäen.

Kommentit