Naisten ja miesten bisnesbalanssi

Musiikki & Media 2011 –tapahtuman Naistenklinikka sai minut pohtimaan sukupuolikysymystä organisaatioissa ja eri toimialoilla. Pohdin asiaa sekä johtajuuden että moniarvoisuuden näkökulmasta. Miksi tarvitaan erillisiä pelkästään naisille suunnattuja verkottumistapahtumia?

”Johtaminen on perinteisesti ollut miesten työtä”, sanotaan tänä vuonna julkaistun sukupuolistereotypioita käsittelevän Pro Gradu-tutkielman johdannossa. Monissa kulttuureissa edelleen ajatellaan näin. Myös Suomessa on vielä joillakin tarvetta todistella miesten ylivertaista sopivuutta johtotehtäviin. Kuten viikon 42 Talouselämän puheenvuorot-palstalla selviää, ”sukupuoliero on aito”. Puheenvuoron kirjoittajan mukaan naisia on vähemmän johtotehtävissä, koska se perustuu yksinkertaisesti miesten ja naisten väliseen älykkyyseroon. Mainittu gradu käsittelee sukupuolistereotypioita onneksi huomattavasti monipuolisemmin kuin Talouselämässä julkaistu puheenvuoro.

Uskon, että johtotehtäviin sijoittuminen on riittävän älykkyyden lisäksi myös pitkälti tahto- ja ominaisuuskysymys. Usein naisilta puuttuu enemmän sitä tahtoa kuin ominaisuuksia.

Musiikki & Median Naistenklinikalla henkilöhaastattelussa ollut Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen-Lindfors toi kommenteissaan esiin tutkimuksen, jonka mukaan moniarvoisuudeltaan balanssissa oleva organisaatio toimii optimaalisesti. Jos esimerkiksi naisia on organisaatiossa yli 60 %, niin organisaation toiminta ei ole enää optimaalista.

Musiikkiala on vielä hyvin äijävaltainen ala. Jos organisaatioiden moniarvoisuus sukupuolen osalta ei musiikkialalla ole balanssissa, eivät organisaatiot myöskään toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi tarvitaan Naistenklinikkaa. Naiset ovat valitettavan hyviä alentamaan itseään ilman blondiviittauksiakin. Musiikkialan naisten verkottumistapahtuman yhteenvedosta haluan nostaa seuraavat kolme asiaa. Ensiksi, toteamus ”ei me ihan paskoja olla” tekee itsetunnolle hyvää. Toiseksi,  jos herkkyyden voi kääntää vahvuudeksi, niin sitä ei kannata bisnesmaailmassa kyynisyyden alle kadottaa. Ja kolmanneksi, voidaan reilusti todeta, että kyllä niitä miehiäkin tarvitaan.

Lopuksi on pakko tarkastella sukupuolikysymystä myös henkilökohtaisella tasolla. Yksi nainen ja viisi miestä ei ihan äkkiseltään täytä moniarvoisuuden balanssikriteeriä omassa organisaatiossa. Jos sukupuolikysymys ei ole kollegoiden kesken ongelma, niin humanistin, media-ammattilaisen, insinöörien ja ekonomien sekoitus sen sijaan on jo lähellä moniarvoisuuden balanssia.

Virpi Martikainen

Virpi on digitaalisen median liiketoiminnan osaaja, jonka toimialatuntemus kattaa internet- ja mobiilipalvelut, musiikin ja pelit. Hänellä on pitkä kokemus telekommunikaatio- ja sisältöalojen tuotekehityshankkeiden johtamisesta ja toteuttamisesta, strategiaprosesseista sekä strategioiden käytäntöön viemisestä. Hallitustyöskentelyyn Virpi on perehtynyt yrityssparrausten lisäksi suorittamalla Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -tutkinnon. Digital Media Finland on valittu palveluntuottajaksi ELY-keskusten tarjoamiin konsultointipalveluihin. Virpi toimii asiantuntijana aihealueella Innovaatioiden kaupallistaminen, jonka tarkoituksena on pk-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen innovaatioita hyväksi käyttäen.

Kommentit