Miten käy tekoälyltä rock ’n roll?

Suomen Talvisota 1939-1940 –yhtyeen ikonisessa kappaleessa ”Kekkonen rock” kyseltiin, miten käy Kekkoselta rock ’n roll. Samaa voisi kysyä nyt tekoälyltä, jonka kehittämisessä on otettu viime aikoina huomattavia harppauksia eteenpäin.

Tekoäly tarjoaa jo nyt merkittävää apua asioissa, jotka ovat luonteelta rationaalisia ja loogisia. Mutta mikä tulee olemaan ihmisen ja tekoälyn välinen suhde kaikkein inhimillisimmillä alueilla kuten taiteissa?

Esimerkiksi musiikin alueella tietokoneet ja erilaiset ohjelmat ovat olleet jo pitkään välttämättömiksi muodostuneita työkaluja sävellys- ja tuotantotyössä. Tähän saakka ihminen on kuitenkin vastannut varsinaisesta luovasta panoksesta. Tekoäly valtaa nyt sijaa tälläkin alueella.

Viime vuonna Sony julkaisi tekoälytutkimusryhmänsä kehittämän Flow Machinesin noin 13.000 teoksen analyysin tuloksena säveltämän Beatles-henkisen kappaleen ”Daddy’s Car”, jossa ihminen vastasi vain teoksen työstämisestä julkaisukuntoon. Tilastollisten menetelmien käyttäminen ei sinänsä ole uutta, sillä esimerkiksi vuonna 1967 hitiksi asti noussut tango ”Kesän muistatko sen” syntyi Turun yliopiston sovelletun matematiikan laitoksen IBM 1130 –tietokoneen suorittaman suomalaisten tangojen tyylipiirteiden analyysin tuloksena.

Äskettäin Google julkaisi puolestaan AI Duet –ohjelman, jossa tekoäly soittaa ihmiselle vastaääniä pianon koskettimilla soitetuille äänille ja melodioille. Edellä kuvatun kaltaisia esimerkkejä löytyy jo kaikilta taiteen osa-alueilta.

Vaikka nämä ovatkin vasta hapuilevia ensi askeleita, nostavat ne esiin perustuvaa laatua olevia kysymyksiä ihmisen ja koneiden suhteista. Jos teollisesti tuotetuksi haukutun hittimusiikin luomisesta vastaa käsityöläisen sijasta tekoäly, onko ratkaisevaa se, kuka tai mikä sen on säveltänyt vai se, miltä lopputulos kuulostaa?

Mielenkiintoisempi kysymys mielestäni on, pystyykö tekoäly jatkossa tuottamaan sellaista musiikkia, kaunokirjallisuutta ja kuvataidetta, jonka sisältö koskettaa ihmisiä aidosti ja syvästi. Jos pystyy, niin syrjäyttääkö tekoäly taiteilijatkin?

Itse en usko tähän, mutta olen sen sijaan vakuuttunut siitä, että tekoäly tukee ennennäkemättömin tavoin inhimillistä luovuutta ja mahdollistaa aivan uudenlaisia taiteen tekemisen muotoja. Tekoälystä ei ole ainakaan vielä vähään aikaan nousemaan esiintymislavalle villitsemään fanejaan.

Jari Muikku

Jari tuntee syvällisesti luovat alat ja erityisesti niiden IPR-liiketoiminnan. Hänen toimialaosaamisensa kattaa musiikin, radion, television sekä internet- ja mobiilipalvelut. Hänellä on pitkä kokemus strategiaprosesseista, oikeuksien lisensioinnista, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja luovien alojen järjestötoiminnasta.

Kommentit