Mikroyritykset karttavat rahoitusviidakkoa
Viimeksi kirjoitin strategiatyöstä pk-yrityksissä. Jatkan tässä kirjoituksessa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien asioiden tarkastelua pk-yritysten näkökulmasta. Yksi tyypillinen ”pakollinen” strateginen valinta, erityisesti yrityksen aloitus- ja kasvuvaiheessa, on yritystoiminnan rahoituksen järjestäminen tavalla tai toisella. Rahoitustarkastelun taustalla ovat kokemukseni pääasiassa digitaalisen median alueella toimivien pk-yritysten liiketoiminnan kehittämishankkeista. Tarkoitukseni ei ole sohaista muurahaispesää, vaan tuoda esiin muutamia sekä rahoituksen hakijoiden että rahoittajien näkökulmia liittyen rahoitusmahdollisuuksiin ja rahoituksen hakemiseen. Toisinaan kun näkökulmat tuntuvat olevan eri maailmoista.
Ristiriitaista mikro- ja pienten yritysten rahoitustilanteessa on se, että yritykset kertovat rahoituksen olevan suurin yksittäinen pullonkaula yrityksen kehittämisessä, mutta ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ei mikro- ja pienten yritysten joukossa kuitenkaan ole kovin yleistä. Esimerkiksi vuoden 2009 Yritysten rahoituskyselyn mukaan vain hieman yli 10 prosenttia mikroyrityksistä aikoi hankkia uutta rahoitusta. Tälle vuodelle rahoituksen hakuaikeisiin voisi veikata varovaista kasvua, mutta isompiin yrityksiin verrattuna mikroyritysten uuden rahoituksen hakeminen on kuitenkin vähäistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että keskisuurista yrityksistä noin 45 prosenttia aikoi hankkia uutta rahoitusta. Onko mikro- ja pienten yritysten kohdalla rahoitusta vaikea saada vai puuttuvatko korkeat tavoitteet?
Mahdollista rahoituksen saamisen vaikeutta ei ainakaan voi perustella vähäisellä rahoituslähteiden määrällä. Rahoituslähteitä suomalaisille pk-yrityksille on hyvin tarjolla. On julkisia rahoituslähteitä (esim. Finnvera, Tekes ja ELY-keskus) ja on yksityisiä rahoituslähteitä (esim. pankit ja pääomasijoittajat). Rahoituslähteitä on jopa niin paljon, että niiden tarjoamien rahoitusinstrumenttien etsiminen tiettyyn tarpeeseen on kuin viidakossa samoilu. Pieniltä yrityksiltä puuttuvat ”tarzanit” ja ”janet”, jotka pystyvät raivaamaan tiensä onnistuneesti eteenpäin tässä viidakossa ja löytämään etsimänsä. Julkisten rahoittajien edustajat ovatkin alkaneet ääneen myöntämään, että viidakkoseikkailu voi olla liikaa vaadittu pk-yrityksiltä. Oikeiden rahoitusinstrumenttien löytäminen on siis yksi haaste.
Toinen haaste on hakuprosessit ja hakukriteerit. Pk-yrityksen näkökulmasta erityisesti julkisen rahoituksen hakuprosessit ovat raskaita ja liian pitkiä. Hakukriteerit taas ovat vaikeasti tulkittavia kummallisuuksia. Yritykset kokevat, että hakemusten laatimiseen ja hankeidean esittelyyn kuluu kohtuuton määrä pienen yrityksen niukkoja henkilöresursseja. Kaiken panostuksen jälkeen ei voi siltikään olla varma positiivisesta rahoituspäätöksestä, jota on saatettu odottaa viikkoja tai jopa kuukausia. Toisaalta rahoittajien näkökulmasta kriteerit ja idean esittelykierrokset toimivat hyvänä happotestinä liikeidealle tai liiketoiminnan kehittämishankkeelle. Rahoittajat testaavat kriteereillä mm. yritysten kasvu- ja riskinottohalukkuutta, sitoutumista, kokemusta ja liikeidean mahdollisuuksia.
Entä sitten ne korkeat tavoitteet? Tässä voisi yrityksillä olla tarkistuksen paikka. Mikroyritysten alhainen prosentti uuden rahoituksen hakuaikeissa ei voi johtua pelkästään vaikeakulkuisesta rahoitusviidakosta. Tekisi melkein mieli sanoa, että kyseessä voi olla strategisen suunnittelun puutostila. Julkisen yritysrahoituksen puolella on asetettu korkeita tavoitteita kasvuyrittäjyydelle, joten sille sektorille rahoitusta on tarjolla, jos kykeneviä ottajia löytyy. Menestystarinoita etsivät myös yksityiset pääomasijoittajat.
Mikroyritysten joukossa on myös sellaisia, jotka ovat asettaneet liiketoiminnalleen kovat tavoitteet. Taipaleensa alkuvaiheessa olevalla hyvän liikeidean omaavalla niin sanotulla innovatiivisella yrityksellä on rahoituksen kanssa usein muna-kana -ongelma. Varhaisen vaiheen pääomarahoittajien kohdalla viidakossa on aukkopaikka. Tuotekehitys tulorahoituksen turvin tuottaa harvoin lopputuloksena menestyvän kansainvälisen kasvuyrityksen. Yksi aukon paikkaajista on Veraventure.
Toimintaa viidakossa kulkemisen helpottamiseen on viime aikoina alkanut rahoittajien puolelta näkyä. Julkisten rahoittajien edustajat rohkaisevat yrityksiä ottamaan yhteyttä ja keskustelemaan rahoitustarpeistaan. He lupaavat löytää oikeat instrumentit, kunhan yritys kertoo tavoitteistaan ja tarpeistaan. Pääomasijoittajien edustajat ovat mukana koulutustilaisuuksissa, joissa yrityksiä neuvotaan esittelemään ja myymään liikeideansa oikeaoppisesti sijoittajille eli ”sparrataan pitchaustilanteisiin”.
Ennen kuin rahoitusviidakkoon on tampattu helppokulkuinen polku voi viidakon ihmeisiin tutustua vaikkapa lukemalla Ohjelmistoyritysten rahoitusoppaan.
Virpi on uusien liiketoimintojen sparraaja, jonka toimialatuntemus kattaa muun muassa internet- ja mobiilipalvelut. Virpillä on pitkä kokemus markkinamuutosta hyödyntävien tuotekehityshankkeiden johtamisesta ja toteuttamisesta, myynnistä, strategiaprosesseista sekä strategioiden käytäntöön viemisestä. Virpi tuntee hyvin yritysten kehittämiseen suunnatut rahoitusinstrumentit Hallitustyöskentelyyn Virpi on perehtynyt yrityssparrausten lisäksi suorittamalla Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -tutkinnon.