Kuuntele kirjoja

Viime vuoden kirjamyynnissä Suomessa oli pieni positiivinen vire. Kirjakauppojen myynti oli plussalla (5,4 %) ja samoin kustantajien myynti, kun mukaan lasketaan oppimateriaalit.

Sähköisten julkaisujen lähes 60 %:n kasvu on merkittävää. Mutta se on edelleen vain 4,1 % yleisen kirjallisuuden kokonaismyynnistä. USA:n lukuun, joka on yli 20 % myynnistä, ei päästä ainakaan kovin lyhyellä tähtäimellä. Sielläkin sähköisten julkaisujen myynnin kasvu on hidastunut.

Sähköisten kirjojen kasvun takana ovat pitkälti äänikirjat, joiden suosio on noussut viimeisen vuoden aikana hyvin. Äänikirjojen suosion kasvun takana ovat Spotify-tyyppiset tilauspalvelut. Tanskassa vastaavan palvelun ovat löytäneet hyvin myös henkilöt, jotka eivät ole olleet kirjallisuuden suurkuluttajia. Ruotsissakin äänikirjat vetävät sähkökirjojen kasvua.

Meillä haasteena on se, että suomenkielisiä äänikirjoja on tarjolla vasta suhteellisen vähän, noin 2000. Muissa Pohjoismaissa ollaan tässäkin edellä. Positiivista on, että kieli ei tunnu rajoittavan nuoria. Kuulin esimerkin kollegaltani, joka kertoi, että hänen tyttärensä oli kehunut englanninkielisen Harry Potterin lukijaa.

Toinen haaste Suomessa on se, että palvelut ovat olleet tarjolla vasta muutaman vuoden ja tähän saakka palveluista on ollut saatavilla rajallisesti eri kustantajien kirjoja. Jotta kuluttaja käyttää kestotilauspalvelua, sieltä on löydyttävä riittävän laaja valikoima. Heitä ei kiinnosta, kuka on kirjan kustantaja vaan että löytävät kaiken haluamansa samasta paikasta.

Esimerkkejä tilauspalvelujen onnistumisista ja epäonnistumisista löytyy musiikin puolelta. Vuosituhannen vaihteessa isot kansainväliset musiikkialan toimijat rakensivat palveluita omien sisältöjensä ympärille ymmärtämättä, että kuluttajat haluavat kaiken sisällön samasta paikasta. Tällaiset palvelut vaativat isot käyttäjävolyymit ollakseen kannattavia. Voittaja on ollut Spotify. Tätä taustaa vasten lukijat tervehtivät varmasti ilolla WSOY:n ja Tammen kirjojen löytymistä jatkossa Storytelin palvelusta.

Olen aina sopivassa tilanteessa kysellyt tuttaviltani, tuntevatko he uudenlaiset sähkökirjapalvelut. Valitettavan harva on vastannut myönteisesti. Vaikka sekä Storytelin että BookBeatin mainonta on laajaa, menee aikansa, että varsinkin uudet kirjojen lukijat tai kuuntelijat löytävät ne.

Unohtaa ei sovi, että perinteinen kodin malli on merkittävä monessa asiassa, ei vähiten lukemisen edistämisessä. Sanomalehdet ovat tutkineet monen vuoden ajan nuorten lukemista ja näissä tutkimuksissa on vahvasti tullut esille, että lapsuuskodin esimerkin merkitys on ollut suuri myöhemmälle sanomalehden lukemiselle. Uskon, että sama pätee myös kirjoihin. Haasteena on, kuinka kauan kodin mallit pätevät nopeasti muuttavassa maailmassa.

Kristiina Markkula

Kristiina on pitkän kokemuksen omaava media-alan monipuolinen ammattilainen. Hänen vahvuusalueitaan ovat erityisesti toimiala- ja kohdennetut strategiat, tutkimus- ja kehitystoiminta, asiantuntijaorganisaation johtaminen sekä projektijohtaminen. Kristiinalla on myös vahva kokemus hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta niin digitaalisessa kuin perinteisessä mediassa. Aiemmassa tehtävässään Kristiina on keskittynyt erityisesti lehti- ja kirjaliiketoiminnan digitalisoitumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kommentit