Kirjava kirjabisnes
Olen hiljattain pakannut muuttoa varten lukuisia laatikoita täyteen kirjoja. Huomasin, että osasta on tullut ongelmajätettä, jonka kohtalona on divarien tai kierrätyksen sijaan kaatopaikka. Kirjojen ystävälle havainto on tukala.
Viikonloppuna Helsingin kirjamessuilla kirjabisneksen tulevaisuus ei juuri puhuttanut ja esimerkiksi e-kirjoja markkinoitiin vain parilla ständillä, vaikka suurempi muutos alalla on jo käynnissä.
Muutos kirjailijuudessa
Kirjailijaksi ryhtyminen on helpompaa kuin koskaan. Markkinoilta löytyy ”on demand” -kustantamiseen erikoistuneita palveluita ja osassa tarjotaan lisäpalveluna esim. kustannustoimittajaa. Markkinointi on digitaalisten kanavien kautta edullista ja helppoa. Onnistuessaan globaaleilla markkinoilla on mahdollista saada myös kohtuullisia tuottoja, kun vastaavasti suomenkieliset pienet markkinat ovat ansiomielessä vaikeat.
Muutokset liiketoiminnassa
Kustantamoiden vahvuutena ovat mm. pitkät perinteet sisällöntuotannossa, vahvat brändit, oikeuksien hallinta ja ammattitaitoinen kustannustoimittajuus. Haasteena on yhä kiristyvä kilpailu kuluttajien ajankäytöstä. Myös lajityyppien katoaminen muuttaa kustannustoimintaa: osa perinteisistä kirjoista on korvautunut jo lähes täysin nettipalveluilla, kuten sanakirjat, tietosanakirjat tai karttakirjat. Tietokirjojen sekä lasten ja nuorten kirjojen kulutus siirtyy sähköiseksi nopeammin kuin kaunokirjallisuuden. Elinvoimainen liiketoiminta edellyttää kehityshankkeita digipalvelutarjoajien kanssa ja aktiivisesti uusien bisnesmallien hakemista.
Kansainvälinen tarjonta on rantautunut Suomeen mm. kielitaidon lisääntyessä ja tuotteiden ollessa kattavasti, edullisesti ja helposti saatavilla, kiitos veturina toimineen Amazonin. Mutta siinä missä Netflixistä katsotaan hittisarjoja putkeen tai Spotify soi taustalla ja käyttäjät maksavat rakentamistaan soittolistoista, kuukausimaksulla toimivat kirjapalvelut Oyster ja Scribt kohtaavat omanlaisiaan haasteita. Esimerkiksi puoli vuotta kirjapalvelua tarjonnut Scribt kertoo, että toistaiseksi vain 2 % lukijoista lukee enemmän kuin 10 kirjaa kuukaudessa. Kirjallisuuden suurkuluttajia on vähemmän, kirjoja kulutetaan kertaluontoisemmin ja lukeminen on usein hitaampaa.
Muutos lukijassa
Lukijat kaipaavat mukavuutta ja joustoa lukemiseen. Tabletit eivät ole vielä lukulaitteina yhtä käytettäviä, kuin lukemiseen suunniteltu Amazonin Kindle, jota satunnainen lukija ei ole halukas ostamaan muiden laitteiden rinnalle. Suomessa e-kirjojen hinnat vastaavat fyysisten kirjojen hintoja, mutta kuluttajien mielessä arvo ei vastaa ominaisuuksia: DRM-suojaukset sekä tuotteisiin sidotut sovellukset estävät omien merkintöjen tai alleviivausten tekemisen vaikkapa tenttikirjoihin ja e-kirjojen lainaaminen tai jälleenmyynti on kielletty. Kuluttajasta tuntuu myös absurdilta joutua kirjastossa e-kirjan lainausjonoon, koska ladattavia kappaleita on rajoitettu määrä tarjolla. Etenkin opiskelijoille e-kirjojen tarjonta on kehno, vaikka tarpeet ovat akuutteja kirjojen suuren kulutuksen, nopean kierrätystarpeen ja usein päivittyvän sisällön takia.
Tarpeita digitaalisessa kirjabisneksessä on enemmän kuin tarjontaa. Kirja kehittyminen esineenä ja käyttöliittymänä on sidoksissa eri genrejen käyttötarkoituksiin sekä laitteiden kehitykseen. Etenkin kaunokirjallisuuden kulutus liittyy monilla vielä sellaiseen aikaan ja tilaan, joka mielletään vahvasti biteistä vapaaksi alueeksi. Mutta kukapa haluaisi enää täyttää hyllyään (tai muuttolaatikoitaan) pölyttyvillä kertakäyttökirjoilla, joita divaritkaan eivät enää ota vastaan?