Kadonnutta päätöksentekokykyä etsimässä

Osmo Soininvaara on arvostellut nykyistä hallitustamme Suomen historian huonoimmaksi. Soininvaaran raflaavan kritiikin kärkenä on ollut, että suurinta ongelmaa ei muodosta huonot päätökset vaan päättämättömyys.

Hallituksen työskentelyä on kiistämättä kahlinnut liian yksityiskohtaisesti ja liian pitkälle aikavälille sovittu ohjelma. Se ei ole antanut suurten ja nopeiden muutosten keskellä riittävästi poliittista ja strategista liikkumatilaa.

Samojen ongelmien keskellä kamppailevat myös monet yritykset, jotka rakentavat edelleen strategiansa perinteiseen malliin lineaarisen ennustamisen varaan. Se tuottaa helposti mieltä tyynnyttäviä skenaarioita, mutta nopeissa markkinamuutoksissa tällaiset strategiat muuttuvat helposti pakkopaidoiksi.

Strategian merkitys sinänsä ei ole vähentynyt. Perinteisten ja raskaiden valmisteluprosessien sijasta strategian painopisteiden hakemisessa tulee kuitenkin tehdä selkeämpiä valintoja, joita ei ole sidottu liian tiukasti nykytilan jatkumoihin vaan pikemminkin veikkauksiin tulevista kasvun alueista. Jos näyttää siltä, että olosuhteet muuttuvat nopeasti, strategiaa ja sen toteuttamista on pystyttävä muuttamaan ripeästi.

Digitalisoituminen on tällä hetkellä suurimpien muutosten keskeisin driveri, ja sen suorien ja välillisten vaikutusten ymmärtäminen on toimialasta riippumatta avainasia. Googlen Saksan myyntijohtaja Petri Kokko ennusti äskettäisessä haastattelussa, että digitaalisuuteen kasvanut sukupolvi nousee lähivuosina isoissakin teollisuus- ja kauppayrityksissä johtoon. Tämä johtuu siitä, että monien vanhemman sukupolven johtajien on vaikea ymmärtää meneillään olevaa muutosta.

Näkemysten puute ja väärällä tavalla sitovien strategioiden yhdistelmä johtaa helposti tilanteeseen, jossa muutos torjutaan ja keskitytään vain perinteisen toiminnan tehostamiseen. Tällöin yrityksillä jää helposti tekemättä oikean suuntaiset ja kivuliaatkin päätökset, joilla kuitenkin rakennetaan menestystä uudenlaisessa maailmassa.

Soininvaara summaa hallituskritiikkinsä ajatukseen, jonka mukaan suurinta huolta ei tulisikaan kantaa huonosta hallituksesta vaan siitä, että Suomesta on kadonnut kyky tehdä päätöksiä. Jokainen meistä Oy Suomi Ab:n osakkeenomistajista voi käyttää äänivaltaansa viimeistään ensi keväänä, kun teemme valintoja eri ehdokkaiden välillä.

Yritysten päätöksentekokykyä ei kuitenkaan hoideta kuntoon vaaleilla vaan yhtiöiden hallituksen ja operatiivisen johdon valitsemilla oikean luonteisilla strategioilla ja avainhenkilöillä.

Kommentit