Itsensä mittaamisen ja liikuntasovellusten hype

Liikuntasovellukset ovat kuluttajakentässä tällä hetkellä erittäin kovaa valuuttaa. Yhä useampi itsensä kehittämisestä kiinnostunut on alkanut seurata omaa liikkumistaan nahkakantisen liikuntapäiväkirjan sijaan joko puhelinsovelluksen tai rannekkeen avulla. Sovelluksista tunnetuimpia ovat Moves, Endomondo ja Argus. Liikkumista seuraavia rannekkeita ovat esimerkiksi Nike Fuelband, Jawbone UP, Fitbit ja Polar Loop. Näiden lisäksi on vielä olemassa ”älykelloja”, mutta ne jätän tämän kirjoituksen ulkopuolelle.

Selkeä osoitus alan kuumenemisesta on se, että jättiläiset aktivoituvat. Sekä Googlen että Applen on huhuttu tekevän peliliikkeitä tällä saralla vielä tämän vuoden aikana. Facebook kävi Suomessa ostoksilla huhtikuussa 2014 hankkimalla Protogeo -startupin ja sen rakentaman Moves-sovelluksen kehittäjätiimeineen.

Mistä tässä hypessä oikeastaan on kyse? Kaksi nousevaa trendiä kohtaavat: ”wearable technologies” ja ”quantified self” eli vapaasti suomennettuna puettava teknologia ja itsensä mittaaminen. Wearable technology (suomennos ei vaan oikein toimi) tarkoittaa mm. juuri edellä kuvattuja rannekkeita tai sovelluksia, jotka mittaavat käyttäjän liikehdintää. Quantified self puolestaan viittaa tästä liikehdinnästä ja muusta toiminnasta kerätyn tiedon analysointia ja hyödyntämistä.

Kumpikaan trendi ei ole uusi, mutta ne ovat samanaikaisesti ja toisiaan tukien kypsymässä hypekäyrällä kohti huippua vaiheeseen, jossa tavalliset kuluttajat ovat aikaisten omaksujien perässä valmiita kokeilemaan niihin perustuvia laitteita ja sovelluksia. Mediassa on paljon juttuja, kuluttajamessuilla esitellään valtava määrä uusia tuotteita ja ”tavallisilla ihmisillä” alkaa olla ranteissa laitteita, joiden käyttöä opetellaan sanakirjan kanssa. Quantified self puolestaan on viime kuukausina noussut otsikoihin mm. biohacking -termin alla.

Olen itse käyttänyt Movesia siitä lähtien kun sovellus tuli saataville. Alkuvaiheen akkukuoleman ratkettua minusta tuli fani. Se ei johtunut siitä, että minulle olisi sovelluksesta ollut juurikaan hyötyä. Vaikka yritin aluksi uskotella itselleni muuta, minulle on samantekevää, kuinka monta askelta minäkin päivänä otan. Toisaalta harrastan mm. juoksemista, jalkapalloa, kahvakuulaa ja joogaa ja kaikkien näiden lajien mittaaminen siten, että tuloksista olisi jotain iloa, on mahdotonta. Kiinnostavaksi ja mielestäni alan edelläkävijäksi Movesin tekee sen älykkyys liikkumiseni seuraamisessa päivän aikana ja vahva integraatio Foursquaren kanssa. Jonkin aikaa sovellusta opetettuani minun ei tarvitse kertoa sille, missä olen lounaani syönyt, missä käyttänyt lapsia harrastuksissa tai käynyt treenaamassa vaan voin lukea päivän ohjelmani Movesista jälkikäteen. Juuri tämä automaattinen toiminnallisuus on se, mikä tulee nostamaan voittajatuotteet muiden yläpuolelle kilpailun kiristyessä. Seuraavaksi pitää toki myös Facebook-Movesin tai sen kilpailijoiden löytää tapa tehdä tästä automaattisesti kerättävästä tiedosta käyttäjälle merkityksellistä. Siinä ei toistaiseksi ole onnistunut vielä kukaan.

Uskon, että tulevien vuosien aikana pääsemme tilanteeseen, jossa automaattisesti kerättävästä tiedosta on meille aidosti hyötyä. Saamme vihjeitä urheilusuoritusten tehostamiseen, sairastumisemme ennakoidaan ja paranemisaika lyhenee. Opimme ymmärtämään, miten jokapäiväiset valintamme vaikuttavat kehoomme ja se ymmärrys voi aidosti johtaa parempien valintojen tekemiseen. Kaikki tämä on jo nyt mahdollista, mutta kovin hankalaa toteuttaa ja ymmärtää. Ei enää kauan.