We kindly inform that your browser is no longer supported by Microsoft.

Please switch to a more secure browser such as Chrome or Firefox.

Internetin uskottavuus koetuksella

Internetin
  | 


Kun internet oli vielä tuore ilmiö ja kirjoitettiin isolla kirjaimella, asiantuntijat muistuttivat kaikissa yhteyksissä internetin epäluotettavuudesta tiedonlähteenä. Sittemmin on tapahtunut paljon. Wikipedian on todistettu olevan Encyclopedia Britannicaa luotettavampi tiedonlähde ja tuo 1700-luvulla perustettu tietosanakirja lopetti painetun kirjan julkaisemisen vuonna 2012. Vaikka EB:n kirjoittamiseen osallistui yli 4000 huippuasiantuntijaa mukaan lukien 110 Nobel-voittajaa, ei se pystynyt kilpailemaan yli 750 000 vapaaehtoisen Wikipedia-aktiivin kanssa. Wikipedian ylivoimaisia kilpailuetuja ovat sen ilmaisuus, helppo saatavuus sekä tehokkuus lisätä uutta tietoa ja korjata virheellinen tieto lähes reaaliaikaisesti.

Uutistoimitus on 2010-luvulla samankaltaisessa tilanteessa kuin tietosanakirjat kymmenen vuotta sitten. Internet on täynnä ilmaisia uutislähteitä ja Twitter välittää tuoreimmat ja kiinnostavimmat artikkelit niistä kiinnostuneille lukijoille tehokkaammin ja nopeammin kuin mikään sanomalehti tai tv-kanava. Hiljattain YLEkin ilmoitti, että suomalaisten mediakäytön muutoksen nopeus on yllättänyt yrityksen ja joutui aloittamaan yt-neuvottelut. Molemmissa edellä kuvatuissa tapauksissa internet on mahdollistanut uuden tavan tuottaa ja jaella sisältöjä, mikä on aiheuttanut toimialoilla rajuja muutoksia.

Edelliset kaksi kappaletta todistavat internetin voittokulkua. Valitettavasti internetin kehitys on johtanut positiivisten asioiden lisäksi myös negatiivisiin ilmiöihin. Yritysten ja valtioiden uskotaan manipuloivan yleisön mielipidettä eri asioihin liittyen systemaattisella viestinnällä ja kommentoinnilla internetissä tiettyjen mielipiteiden puolesta eli trollauksesta. Viimeisimpänä Suomessa on uutisoitu uskotusta Venäjän trolliarmeijasta, joka on nostanut Venäjän kannalta positiivisia mielipiteitä Ukrainan kriisiin liittyen Suomessa ja The Guardianin mukaan myös heidän foorumeillaan. Trollaus sinänsä ei ole uusi ilmiö ja sitä uskotaan käytetyn massamediassa myös Yhdysvalloissa esimerkiksi vahvistamaan julkista kulutusta. Ilmiön laajuus kuitenkin asettaa internetin uskottavuuden koetukselle erityisesti kriisiviestinnässä, mutta myös uutistiedon lähteenä ja markkinointiviestinnässä. Suosittelen tarkistamaan Wikipediasta vaikkapa puhelimen (telephone) historian sekä suomeksi että englanniksi. Tietoa voi esittää monella tavalla.

Juuri kun olimme kansalaisina pääsemässä tilanteeseen, jossa kaikki informaatio, uutiset ja sisällöt ovat näppäimissämme reaaliaikaisesti ja ilmaiseksi, internet on pettämässä luottamuksemme. Todisteita internetin alkuaikojen varoituksista tulee yhä enemmän ja digitaalinen medialukutaitomme on koetuksella. Itse olen hanakasti ollut kuoppaamassa sanomalehtimediaa jo useita vuosia, mutta näen tässä tilanteessa uskottavan uutistoimituksen mahdollisuuden. Ne tahot, jotka pystyvät todistetusti  tarjoamaan kansalaisille totuudenmukaisia uutisia maailmasta muuttuneiden kulutustapojen mukaisesti voivat päästä ajurinpukille seuraavan vaiheen informaatio- ja uutisvälityksen markkinoiden uusjaossa.

Tommi Rissanen
Tommi Rissanen

Tommin intohimon kohteena ovat liiketoimintamallien muutos, liiketoimintaprosessien digitalisointi ja tuotekehityshankkeiden suunnittelu. Hän tuntee perusteellisesti pelien, suoratoistopalveluiden sekä mobiili- ja online-sisältöjen ansaintamalleihin ja jakeluun liittyvät seikat. Tommi on perehtynyt syvällisesti myös digitaalisiin ekosysteemeihin ja alustaliiketoiminnan haasteisiin. Koulutukseltaan Tommi on liiketoimintamallien muutoksesta väitellyt kauppatieteiden tohtori.

Lähetä viesti

Heräsikö ajatuksia? Lähetä viesti.

Pyrimme vastaamaan sinulle vuorokauden sisällä.