Internet of Things ja keisarin uudet vaatteet

Olin hiljattain IoT-alan seminaarissa ja tein havainnon, että useimmat seminaarin esitykset lähtivät aluksi selittämään, mitä on IoT – Internet of Things. Poissaolollaan loisti bisnespuoli. Ehkä voisi myös luonnehtia, että bisnestä edustivat vain vimpaintoimittajien ponnistelut saada sensoreita ja antureita kaupaksi tai suunnittelutoimistojen ponnistelut saada asiakkaat kehittelemään omia vimpaimiaan.

Seminaarissa mieleenpainuvasti yksi esiintyjä totesi suullisesti esityksessään selittäessään neljää IoT:iin liittyvää perusasiaa, että ”bisnes on se viides asia, mutta se ei mahtunut tähän esitykseen”. Useat esitykset siteerasivat Gartnerin kaltaisia tutkimuslaitoksia siitä, mikä on IoT-bisneksen arvo muutaman vuoden kuluttua, mutta tällaisten visionääristen lukujen saavuttamiseen tarjolla oli ohuesti asiaa.

On peräänkuulutettu kokeilevaa kulttuuria. On esitetty pyrkimys erehtymään nopeasti. Väitän, että IoT-ratkaisuihin liittyvän bisneksen löytymisessä on yrityksen johdon palattava juurilleen; mitä yritys tekee, miksi ja miten. Mikä on strategia, jolla yritystä johdetaan. Jos IoT ei tue yrityksen strategiaa, ei sitä ole syytä toteuttaa. Toki voi kysyä, että miksipä ei koskettaisi.

Vanha pelikirja ei päde ikuisesti, joten johdon on oltava hereillä ja reivattava strategiaansa tarpeen vaatiessa. Kun strategia ohjaa IoT:n käyttöönoton ja kokeilut, on nopean erehtymisen saavuttamisen lisäksi myös onnistumisen edellytykset olemassa. Mikäli strategia ei ole yhteydessä IoT:n käyttöönottoon, on yritys helposti kuin markkinoiden armoilla kulkeva ajopuu, jota ei johda kukaan ja joka vain odottaa pysähtymistään karikkoon.

Strategian merkitystä IoT:n hyödyntämisessä voisi havainnollistaa yksinkertaisella kysymyksellä: ovatko IoT: sovellustavat samanlaiset yritykselle A, jonka kilpailuetu perustuu kustannusjohtajuuteen, kuin yritykselle B, jonka kilpailuetu on tutkimus- ja kehitystoiminta. Väitän, että IoT-alusta voi olla sama, mutta toteutus ja hyödyt erilaiset: jos pelataan kustannusjohtajapeliä, IoT:n käyttöä ajava voima on kustannusten optimointi; jos pelataan T&K-peliä, IoT:n käyttöä ajava voima on todennäköisesti ennustamisessa ja lähempänä käyttäjätarpeita. Tähän liittyy myös ne kuuluisat keisarin vaatteet: toiselle IoT saattaa näyttäytyä keisarin uusissa vaatteissa käytettävänä taianomaisena kankaana, jota typerät tai tehtäväänsä kykenemättömät eivät näe.

IoT itsessään on työkalu. Kun se on kaikkien käytössä, sen tarjoama kilpailuetu vähenee. Aikaisella omaksujalla on kuitenkin puolellaan mahdollisuus datan keräämiseen pidemmältä ajanjaksolta, mutta toisaalta myös uusi toimija, ollessaan nopea ja ketterä, on osoittautunut digitaalisessa maailmassa hyvin pärjääväksi. Ajoittamisen merkitys riippuu yrityksestä itsessään ja millä strategialla yritys toimii.

IoT-ratkaisujen saatavuus on tänä päivänä hyvä. Toteutuksen jarruna on strategisten hyötyjen löytäminen. IoT:n edut löytyvät strategian kautta, mutta niiden vaikuttavuus muuttuu IoT:n yleistyessä. Kuten keisarin uudet vaatteet, kaikki eivät näe taianomaista kangasta, ainakaan samalla tavalla. Strategian hyöty säilyy, kun sitä ylläpidetään ja päivitetään tarpeen vaatiessa.


Notice: Undefined offset: 0 in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 67

Notice: Trying to get property 'post_title' of non-object in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 67


Notice: Undefined offset: 0 in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 68

Notice: Trying to get property 'post_content' of non-object in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 68

Kommentit