Innovaatioita eikä kompromisseja

Kaukana ovat ajat, jolloin tuote- ja palvelukehitys oli kehittelyä, kaukana takahuoneessa sijaitsevan erillisen osaston vastuulla, ja esitteli uutta vuosirytmissä ellei pidemmässä aikataulussa. Vai ovatko?

Kysymys on tietenkin provosoiva: joillakin aloilla uuden kehittäminen vain vie pitkään, kuten vaikkapa lääkkeiden tai avaruusteknologian kanssa. Jos ei ole eettistä saati laillista testata kovin keskeneräistä, ei tehdä sitä. Mutta jos kyse ei ole regulaatiosta, teknologiasta, eikä minkään tieteen kehitys estä, onko syytä aikailuun? Tyydytkö todella siihen, että yrityksessäsi asiat tehdään niin kuin ennenkin?

Raikasta kulmaa tuote- ja palvelukehitykseen ovat tuoneet growth hackerit, kasvuhakkerit. Markkinoinnin ei tarvitse odottaa kädet ristissä kunnes tuote tai palvelu on valmis ja etsiä sitten keinoja sen markkinointiin. Sen sijaan kaupallistamisen ekspertit osallistuvat kehittämiseen. He etsivät tuotteen ja markkinan yhteensopivuutta alusta asti ja auttavat muovaamaan tuotteesta tai palvelusta sellaisen, että se menee kohderyhmäänsä kaupaksi. Vielä parempi, jos tuote/palvelu sisältää osia, joilla tietoisuus siitä leviää luontevalla tavalla viraalisti. Ei tehdäkään pitkiä tuotekehityssyklejä valmiille tuotteelle, vaan jatkuvaa datalla ohjattua testaamista, jo luonnoksille ja demoille.

Haastajat saavat usein aikaan positiivisia muutoksia sekä markkinaan että tuotteeseen/palveluun. Tuotteen sijasta asiakas voi ostaa saman lopputuloksen palveluna. Lisämyyntielementit kasvavat emoaan suuremmiksi. Ja uudella tavalla toimimalla täydestä tai väsyneestä markkinasta löytyy uutta kysyntää. Esimerkiksi digitaalisista sisältötuotteista voikin painattaa kannattavasti printtituotteita, siis aikakauslehtiä. Perinteisestä toimijasta saattaa tuntua epäreilulta, että haastajat kykenevät kevyempään kustannusrakenteeseen, mutta tähän on syytä tottua myös automaation ja tekoälyn hyödyntämisen kasvun takia.

Parhaiten muuttuvat tarpeensa osaa ilmaista loppukäyttäjä itse, eli asiakas, mutta ei suoraan kysymällä, vaan esim. havainnoinnin, myötäelämisen ja oppimisen avulla. Näitä sosiaalisen teknologian keinoja, kuten design thinkingiä hyödyntämällä, päästään mielenkiintoiselle innovaation tielle. Kun selkeä struktuuri auttaa innovoijaa kokeilemaan villejä juttuja, ja syvä asiakasymmärrys auttaa häntä tunnistamaan myös asiakkaan ei-ilmaistuja tarpeita, tuloksena on muuta kuin kompromisseja ja pieniä muutoksia. Voi löytyä uutta liiketoimintaa.

Etsitäänkö sitä jo teillä?

Liisa Kotilainen

Liisa on digitaalisen median, myynnin ja markkinointiviestinnän vahva ammattilainen, jonka kokemuksesta ja osaamisesta on hyötyä sekä strategisissa että operatiivisissa hankkeissa, niin uuden suunnittelussa kuin muutosjohtamisessakin. Strategiatyö, mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ideoiden kaupallistaminen ovat henkilöjohtamisen ohella Liisan vahvuusalueita.

Kommentit