We kindly inform that your browser is no longer supported by Microsoft.

Please switch to a more secure browser such as Chrome or Firefox.

Hinnanpuolituksen kovat panokset

Hinnanpuolituksen

Sisältöjä välittävien verkkopalvelujen hinnoittelu ja rojaltit pysyvät tänäkin vuonna jatkuvien väittelyjen aiheina. Toisaalta peistä taitetaan siitä, mikä on perinteisen ja digitaalisen tuotteen vähittäishinnan oikea suhde, ja toisaalta siitä, ovatko tuottajien ja oikeudenomistajien käytöstä saamat korvaukset kohtuullisia.

Musiikin saralla väittelyn kärki on kohdistunut streaming-palveluihin. Muun muassa englantilainen analyytikko Mark Mulligan on esittänyt toistuvasti kirjoituksissaan, että nykyinen premium-palvelujen 9,99 €/$/£ -hintataso on liian korkea ja sopiva vain suurkuluttajille eli korkeintaan 10 %:lle kuluttajista.

Viimeksi englantilainen taloustieteilijä David Touve esitti, että suurimmat tulokertymät saavutettaisiin musiikkipalveluilla 4,99:n tai jopa 3,99:n kuukausihinnoittelulla. Hän väittää, että 50 %:n hintajousto johtaisi 400 %:n kasvuun kokonaistulokertymässä. Tämä ei ole Touvelta uusi avaus, sillä hän teki ehdotuksensa jo vuonna 2011.

Puolitetun hintatason panokset ovat kovat, sillä epäonnistuessaan sen seuraukset olisivat musiikkialalle katastrofaalisia. Myös palveluntarjoajalta vaaditaan paljon kanttia perustaa selvästi totuttua edullisempi palvelu, jos sen liiketoiminta perustuu vain sisältöön.

Samainen keskustelu on hiipimässä pikku hiljaa av- ja tv-bisnekseenkin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jo yli puolet kotitalouksista tilaa Netflixiä tai muita videopalveluja, ja perinteisten kaapeli-tv-palvelujen tilaajamäärät ovat tasaisessa alamäessä. Hinnoittelun osalta vastakkain ovat Netflixin yhdeksän ja kaapeli-tv-palvelujen 50-70 dollarin kuukausihinnat, vaikkei Netflix tarjoakaan esimerkiksi urheilua.

Samansuuntaista pohdintaa käydään myös kirjojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien tiimoilta.

Yhteistä näille keskusteluille on se, että digitaalisilla markkinoilla kuluttajat ovat jo tottuneet fyysisiä tai analogisia tuotteita ja palveluja edullisempiin hintoihin. Tällöin sisällöntuottajien lähtökohtana tulee olla digital first –ajattelu ja aidosti monikanavainen tuotanto, sillä kaikesta huolimatta kuluttajamarkkinoilla kyse ei ole joko-tai- vaan sekä-että-tilanteesta.

Sekä sisällöntuottajien että palveluntarjoajien hengissä pysymisen ehtona on joka tapauksessa skaalautuminen eli riittävän suuren kuluttajamäärän saaminen maksullisten ja mainosrahoitteisten digipalvelujen piiriin.

Toistaiseksi verkkomaailman kilpailuissa yksittäiset voittajat ovat saaneet kaiken, mutta tulevan vuoden aikana esimerkiksi Spotify, Google ja Apple käyvät uudenlaista globaalia kilpailua musiikin kuluttajista. Tämä tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa muillekin toimialoille, kuinka sisältöön keskittyvä palvelu pärjää teknologiajättien puristuksessa.

Tästä ja muistakin vuoden 2015 top 10 –digitrendeistä voitte lukea lisää niitä käsittelevästä blogistamme.

Lähetä viesti

Heräsikö ajatuksia? Lähetä viesti.

Pyrimme vastaamaan sinulle vuorokauden sisällä.