Digitaaliset palvelut terveydenhuollossa

Terveydenhuollon alalla on useita haasteita tulevaisuudessa, oli sitten kysymys yksityisestä sektorista tai julkisesta palvelusta. Yksi niistä liittyy erilaisten asiakkaiden palveluvaatimuksiin.

Useimmat kuluttajat käyttävät näppärästi älypuhelimia ja muita digilaitteita. Diginatiiveista suuri osa on valmis käyttämään erilaisia sovelluksia niin ajanvaraukseen, lääkärikäyntiin kuin oman terveydentilan seuraamiseen. Mutta on suuri joukko erityisesti ikääntyneitä henkilöitä, joille digitaalisten palveluiden käyttö on haastavaa.

Uusien terveyshuollon digipalveluiden rakentaminen vaatii siis paljon, jotta käyttö on kaikille mahdollista ja helppoa. Ainakin aluksi palvelut vaativat myös paljon neuvontaa sekä itse palvelun että laitteen käytössä. Supernörtti ei ole paras mahdollinen opettaja, vaan tarvitaan yksinkertaista selkokieltä ja mielellään henkilö, joka osaa asettua neuvottavan asemaan.

Digitaalisiin palveluihin siirryttäessä on vastaavien fyysisten palveluiden määrä pystyttävä minimoimaan ja mielellään lopettamaan kokonaan. Alan toimijoiden on pystyttävä palvelemaan erilaisia asiakkaita, ja tekemään se tehokkaasti ja kannattavasti sekä pitämään asiakastyytyväisyys korkealla tasolla.

Erityisesti pienemmille toimijoille uusien digitaalisten palveluiden toteuttaminen on mahdollisuus. Niiden on kuitenkin haastavaa rakentaa palveluita yksin ja ne saattavat jäädä helposti kilpailussa jälkeen. Kansainväliset tai suuret kotimaiset toimijat tarjoavat jo nyt varsin monipuolisia palveluita mobiilipalveluina lääkärikäynnistä lääkkeiden tilaamiseen. Myös oman terveydentilan seurantaan liittyviä applikaatioita on olemassa jopa vakuutuslaitosten tarjoamina.

Ei voida olettaa, että isoilla toimijoilla käytössä olevat järjestelmät sopivat pienempien yhtiöiden toimintaan. Suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle oman yksikön toimintaprosesseista ja asiakastarpeista. Digitaalisen palvelumuotoilun osaamista on onneksi tarjolla, ja työssä voidaan käyttää hyväksi muiden alojen kokemuksia.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatii sekä rahaa että resursseja. Ainoa vaihtoehto ei ole liittoutua suurempien toimijoiden kanssa ja ottaa käyttöön niiden tuottamia järjestelmiä. Pienten toimijoiden olisi hyvä yhdistää voimansa ja suunnitella ja rakentaa palveluja yhdessä.

Hyvillä uusilla digitaalisilla palveluilla voidaan tehostaa koko terveydenhuollon toimintaa. Innovatiiviset palvelumallit asiakasrajapinnassa voivat olla yksi vastaus toivottuihin säästöihin, kunhan niitä uskalletaan toteuttaa. Tässä yksityinen sektori voi olla etulyöntiasemassa ketteryytensä vuoksi verrattuna julkiseen sektoriin.

Kristiina Markkula

Kristiina on pitkän kokemuksen omaava media-alan monipuolinen ammattilainen. Hänen vahvuusalueitaan ovat erityisesti toimiala- ja kohdennetut strategiat, tutkimus- ja kehitystoiminta, asiantuntijaorganisaation johtaminen sekä projektijohtaminen. Kristiinalla on myös vahva kokemus hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta niin digitaalisessa kuin perinteisessä mediassa. Aiemmassa tehtävässään Kristiina on keskittynyt erityisesti lehti- ja kirjaliiketoiminnan digitalisoitumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kommentit