Digitaalisesta palveluteollisuudesta Suomen kärkihanke

Palasin viime viikolla Texasista. USAssa Texas ja Dallasin seutu kasvavat reipasta vauhtia. Tämä näkyy myös teiden, autojen, kauppojen ja uusien asuinalueiden määrän kasvuna.

Osan USA:n matkan ajastani asuin yhden ystäväni luona hänen suomalaisittain isossa talossaan vieraana. Taloon liittyi kaikenlaisia palveluita pihan ja uima-altaan hoidosta torakoiden myrkytykseen jne. Autojen käsinpesu hoitui kotona. Fyysistä omaisuutta on tuolla seudulla paljon ja siihen liittyy suuri palveluliiketoiminnan volyymi. Hinnat ovat kilpailtuja ja siis edullisia ja siten palvelun käyttöönoton kynnys on matala. Palvelun ostajan aika vapautuu oman lisäarvon tuottamiseen tai ostajan elämä helpottuu. Suuresta palvelutarjonnasta ja palveluiden käytön kulttuurista on sitten helppo edetä myös digitaalisiin palveluihin.

Matkaan liittyvät järjestelyt tein itse loppujen lopuksi helposti internetissä. Lennot ostin Expedian kautta ja sain mielestäni järkevällä hinnalla järkevän yhteyden. Hotellin varasin Momondon kautta tällä kertaa ja auton vuokrauksen välittäjänä oli rentalcars.com. Kaikki palvelut toimivat ja toimittivat sen minkä lupasivat. Koko matka sujui ongelmitta.

Yhteistä käyttämilleni palveluille oli niiden konsepti toimia ikään kuin ostajan lukuun välimiehenä ja kilpailuttaa itse suoritteen tarjoajia, joita on paljon. Tämä on juuri nyt vallitseva liiketoimintamalli synnyttää nopeasti digitaalinen palvelu, koota sen palvelualusta, siihen asiakkaita ja dataa sekä päästä vertikaalivetoisesti liikkeelle globaalilla palvelutarjonnalla. Ikävää on se, että mikään näistä käyttämistäni palveluista ei ollut suomalainen. Lennot Suomesta ja Suomeen operoi Finnair, kannaltani parin välimiehen takana, koska lippu minulle myytiin BA:n lentona.

Juuri uusien globaalien digitaalisten palveluiden takia Suomessa mediateollisuus on nyt jatkuvissa ongelmissa. Tilanne on varmasti yhtä vaikea matkailuliiketoiminannassa ja on vain ajan kysymys, koska siihen tarvitaan oman selvitysmiehensä. Kaupan ala on ollut murroksessa jo jonkin aikaa ja Kiinan imun hiipuessa myös konepajateollisuus joutuu rakennemuutoksiin, jossa digitaalisuus tulee näyttelemään vaikka IoT:n kautta merkittävää roolia. Julkinen sektorikaan ei pääse tätä murrosta karkuun.

Julkisen sektorin kehityksestä käy esimerkiksi se, että vauhdilla etenevä alustatalous tunkee jo terveydenhuoltoon. Kun pääkaupunkiseudun sosiaalihuollon ja terveydenhoidon Apotti-hanke päätettiin toteuttaa amerikkalaisella alustalla, niin ensin alustaan investoidaan ja maksut menevät alustan omistajalle. Sitten alustaan kehitetään uusia piirteitä eli siihen luodaan kehityksen kautta uutta arvoa, joka lopulta valuu omistajalle. Kun alustaa päästään käyttämään, käytön myötä syntyvä data siirtyy alustan hallintaan ja sen arvo kasvaa. Näin suomalaisten ihmisten sosiaalihuolto ja terveydenhoito tuottavat arvoa Yhdysvaltoihin. Suuri julkinen hankinta luo siis mekanismin siirtää arvoa Suomesta alustan omistajan haltuun.

Kuvatun kaltainen digitaalinen alusta ei ole enää vanhan ajan kone, kuten vaikka voimalan sähkögeneraattori, joka hankinnan jälkeen tuottaa lisäarvoa Suomeen. Alusta on verottajan kanssa kilpaileva arvonsiirtomenettely. Alustat keräävä datan ja siihen liittyvän kasvavan arvon, jota lisääntyvä palvelun käyttö vain ruokkii. Näin käy digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa, matkan järjestämisessä, terveydenhuollossa, IoT-alustojen kanssa – kaikissa alustatalouden ilmiöissä. Juuri tämän arvonsiirtomekanismin takia alustatalous etenee vauhdilla ja siihen investoidaan maailmalla.

Suomessa meidän ei tarvitse olla peloissamme tekoälystä vaan arvon vuotamisesta digitaalisten alustojen kautta maasta pois. Kasvava globaali digitaalinen palveluteollisuus on karkaamassa ulottumattomiin. Sen myötä karkaavat myös seuraavan vaiheen, vaikkapa tekoälyn, kehityksen mahdollisuudet. Tämä on paheneva kierre, jota tutkimuksen ja kehityksen rahoituksen leikkaaminen edelleen pahentaa.

Juha Sipilän hallitus on määritellyt itsellensä kärkihankkeita. Niitä on monta ja ne ovat kaikki pieniä, kansainvälisessä katsannossa strategisesti riittämättömiä. Ehdotankin, että ne kaikki korvataan yhdellä hankkeella, jonka ytimessä on Suomen muuttaminen digitaaliseksi palveluyhteiskunnaksi. Tähän tarvitsemme kotitalousvähennystä suurempia rakenteellisia uudistuksia, palvelukulttuurin kehittämistä, tutkimusta ja uutta osaamista internet-taloudesta ja digitaalisten palveluiden vientiä, kuten myös VATT on uusimmassa raportissaan havahtunut vaatimaan.

Muuttuneessa maailmassa teollisuuden nimeen vannoville totean, että panostetaan kasvavaan teollisuuteen. Tavarateollisen aikakauden kasvu on ohi ja kasvu on siirtynyt palveluteollisuuteen. Palveluteollisuudessa pärjäämisen pitäisi olla jokaisen yrityksen kasvustrategiana ja alan suomalaisen kasvun pitäisi olla hallituksen silmäterä ja elinkeinopolitiikan strateginen panostuskohta. USA on palveluteollisuuden johtava maa ja tarjoaa siksi monipuolisen vertailukohdan kehityksen kiihdyttämiseksi.


Notice: Undefined offset: 0 in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 67

Notice: Trying to get property 'post_title' of non-object in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 67


Notice: Undefined offset: 0 in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 68

Notice: Trying to get property 'post_content' of non-object in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 68

Kommentit