Digielämyksiä omistamatta, myös kirjoista

Olemme tottuneet kuluttamaan erilaisia sisältöjä musiikista elokuviin ja uutisiin joka paikassa kaikenlaisilla välineillä. Emme halua välttämättä omistaa, pääasia on sisältöjen helppo löydettävyys ja käytettävyys.

Jos siis haluat uuden kirjan keskellä yötä tai junassa, mitä mahdollisuuksia sinulla on? Aina voi ostaa sähkökirjan tai lainata vaikka kirjaston e-palvelusta. Mutta jos haluat vain lukea kirjan kerran, ostaminen ei ehkä tunnu parhaalta ratkaisulta, ja kirjastosta ei välttämättä saa jonottamatta juuri sitä uutuutta, joka nyt kiinnostaa.

Lukuaikapalvelun käyttö on vaihtoehto, jos haluat käyttää sähkö- ja äänikirjoja. Lukuaikapalvelu sinänsä ei ole aivan uusi, mutta termi on tullut käyttöön vasta viime vuoden aikana, kun palvelutarjoajia on tullut markkinoille enemmän. Mikä lukuaikapalvelu sitten on? Se on tilauspalvelu, jossa maksat tietyn summan kuukaudessa ja voit lukea tai kuunnella kaikkia niitä kirjoja joita palvelussa on.

Kirja ladataan omalle laitteelle ja sitä voi lukea ilman verkkoyhteyttä. Äänikirjat taas toimivat musiikin tavoin striimaamalla. Käytettävissä olevan kirjallisuuden määrä vaihtelee palveluittain, mutta jokaisessa palvelussa valikoima kasvaa koko ajan.

Lukuaikapalveluiden hinta on yleensä 15-20 euroa kuukaudessa. Netflixin ja Spotifyn käyttäjät ovat tottuneet alle 10 euron kuukausihintaan. Tämä on haaste palveluiden tarjoajille: millä argumenteilla kuluttajat ovat valmiita maksamaan kirjoista enemmän kuin muista sisällöistä vastaavissa palveluissa?

Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa lukuaikapalvelut on otettu hyvin vastaan ja erityisesti äänikirjojen käyttö on kasvanut. Näissäkään maissa ei ole vielä pitkää kokemusta siitä, miten ne vaikuttavat kirjojen kokonaismyyntiin. Houkuttelevatko uudet palvelut uusia lukijoita vai siirtyvätkö perinteiset printtikirjan lukijat käyttämään lukuaikapalveluita? Mahdollisuudet molempiin on.

Positiivista on myös se, että kirjojen elinkaari näyttää pitenevän näissä palveluissa. Kuluttajia kiinnostaa myös ns. backlist eli muutkin kuin tuoreet kirjat. Uudet mahdolliset lukijat ja backlistin käyttö voivat tuoda positiivisen sysäyksen alalle.

Yksi erityisen mielenkiintoinen seikka lukuaikapalveluissa on kustantajien kannalta se, että ensimmäistä kertaa kuluttajien lukutottumuksista ja käyttäytymisestä voidaan saada tarkkaa tietoa kuten kuluttajan profiili, mitä luettu, kuinka pitkään, millä laitteella ja luettiinko kirja kokonaan. Tiedon analysointi ja hyväksikäyttö avaavat aivan uusia mahdollisuuksia.

Monien media- ja viihdepalveluiden tuotot tulevat useista kanavista ja muodostuvat enemmän tai vähemmän pienistä puroista. Myös kirja-alan on miellettävä se, että perinteisen yksittäin myytävien kirjojen rinnalle tulee uusia ansaintamalleja ja mahdollisuuksia. Lukuaikapalvelut voivat olla yksi uusi puro.

PS Suomessa tällä hetkellä toimivia lukuaikapalveluita ovat luekirja.fi, Fabula, HS Kirjasto ja Lasten Oma Satukirjasto. Muitakin on tulossa tämän vuoden aikana, mm. Bonnierin omistama BookBeat ja tanskalainen Mofibo.

 

Kristiina Markkula

Kristiina on pitkän kokemuksen omaava media-alan monipuolinen ammattilainen. Hänen vahvuusalueitaan ovat erityisesti toimiala- ja kohdennetut strategiat, tutkimus- ja kehitystoiminta, asiantuntijaorganisaation johtaminen sekä projektijohtaminen. Kristiinalla on myös vahva kokemus hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta niin digitaalisessa kuin perinteisessä mediassa. Aiemmassa tehtävässään Kristiina on keskittynyt erityisesti lehti- ja kirjaliiketoiminnan digitalisoitumisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kommentit