Aika investoida kasvuun

Kesän aikana Suomessa on yritetty synnyttää yhteiskuntasopimusta, jolla saataisiin kustannustaso alas ja siten viennin kilpailukyky ylös. Hanke on ymmärrettävä ja tarpeellinen, mutta sen kasvua edistävä vaikutus on hidas. Prosenttiyksikkö tai muutama kustannuskilpailukyvyssä on kuitenkin marginaalinen tekijä ja 10 %:n vaikutuksesta tai sen toteuttavista toimista ei vielä uskalleta kuin haaveilla.

Suomen teollisen tuotannon osuus bruttokansantuotteesta on laskenut jo noin 15 %:n tasolle ja suhteellinen osuus jatkaa laskuaan. Kiinan kasvun hidastuminen, Venäjän pakotteet ja yleinen kuohunta tulevat vaikuttamaan nopeammin ja voimakkaammin tuon laskun jatkumiseen kuin mitä kustannuskilpailukyky Suomessa korjautuu. Kustannuskilpailukyvyn kautta emme kerta kaikkiaan ehdi korjata taloutemme tilaa niin, että pääsisimme sitä kautta omin toimin nopeaan kasvuun. Ote markkinoista pikemminkin lipsuu eri syistä. Tähän mennessä nähty hallituksen strategia ei toimi käytännössä, tarvitaan suoraviivaisempaa kasvua.

Yleisen kilpailukykyyn liittyvän keskustelun rinnalle on lopultakin voimistunut puhe tarpeesta luoda uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka kävisivät maailmalla kaupaksi. Maailma muuttuu nopeasti, mutta Suomen tarjonta maailmalle hitaasti. Lisäksi Suomen vientituotteiden ja liiketoimintojen portfolio on suppea vaikkapa Ruotsiin verrattuna.

Yksi asia, joka on vuosien varrella muuttunut, on kuluttajistuminen. Tämä trendi voimistuu edelleenkin, mutta Suomen tarjonta globaaleille kuluttajamarkkinoille on marginaalista. Marimekko, Fiskars ja peliyhtiöt tekevät omalla sarallaan parhaansa, mutta yleiskuva on, että parhaatkin brändit ovat niche-markkinassa. Verkkokaupan kansainväliset brändit tunkevat Suomeen, mutta suomalaiset kaupan brändit eivät kansainvälisty. Yhtä kaikki Suomi ei osaa tehdä tuotteita ja palveluita kuluttajamarkkinoille.

Toisena ja kuluttajistumiseen liittyvänä markkinatrendinä on se, että digitaaliset palvelut ja niiden uudet Internet-talouden liiketoimintamallit keräävät yksi toisensa jälkeen satoja miljoonia käyttäjiä. Yhtiöiden arvostukset ja niihin tehtävät sijoitukset kasvavat huikeaa vauhtia. Missä ovat suomalaiset, maailmaa valloittavat palvelut?

Teollinen sektori ei kasva teollistumisen reippaiden vuosien tahtiin, jos ollenkaan. Sen sijaan nyt kasvaa kuluttajavetoinen, digitaalinen teollisuus. Digitaalisesta palvelusta tulee käyttöliittymä kaikkeen ja kuluttajat määrittelevät käytettävyyden ehdot. Kuluttajien ratkaisut siirtyvät sitten yritysten käyttöön ylivoimaisen edullisuutensa takia.

Hyppy teollisesta ajattelusta internet-talouden digitaaliseksi osaajaksi on iso, mutta ei mahdoton. Nyt tuon osaamiskuilun yli on vielä hypättävissä kohtuullisella ponnistuksella, mutta kuilu kasvaa kaiken aikaa. Hyppyyn ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan tukea hallitukselta tai kaiken selventävää esimerkkiä muilta suomalaisilta vaan hyppy on tehtävä rohkeasti itse.

Vaikka hyppy on tehtävä itse, sitä ei kannata toteuttaa yksin. Aika on rahaa. Kyse on nopeudesta uuden osaamisen omaksumisessa ja käytäntöön siirrossa, nopeasta oppimisesta. Osaavaa apua kannattaa hankkia ja hyödyntää.

Rohkealle hyppääjälle on nyt hyvä aika investoida kasvuun. Muualla tuotto on epävarmaa, mutta internet-talouden kasvavalla markkinalla ketterä toimija löytää oman kasvualustansa.


Notice: Undefined offset: 0 in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 67

Notice: Trying to get property 'post_title' of non-object in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 67


Notice: Undefined offset: 0 in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 68

Notice: Trying to get property 'post_content' of non-object in /var/www/customers/digitalmediafi/public_html/wp-content/themes/dmf2014/single.php on line 68

Kommentit