Konkurssikirja, ketä kiinnostaa?

Sarjayrittäjä Asmo Saloranta julkaisi kirjoittamansa kirjan yrityksensä konkurssiin päätyneestä taipaleesta. En ole kirjaa vielä ehtinyt lukea, mutta se tuo tarpeellisen näkökulman suomalaiseen startup-keskusteluun.

Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, ja erityisesti voimakasta kasvua hakevista startupeista vain pieni osa saavuttaa tavoittelemansa maailmanmenestyksen. Siten pitäisi olla aivan luonnollista, että suuri osa uusista kasvuyrityksistä kaatuu.

Suomalaiseen kansanluonteeseen on kuulunut riskien välttäminen ja jonkinlainen epäusko, ”tuskin tuo nyt onnistuu”. Startup-yrittäjien roolina on ollut olla välittämättä tästä ja puhua unelmista ja mahdollisuuksista. Tällaisessa ilmapiirissä epäonnistuja joutuukin kuulemaan paljon mitä-minä-sanoin-voivottelua.

Konkurssissa yrittäjät menettävät tietysti rahojaan, kun taas onnistumiset palkitsevat moninkertaisesti. Kenenkään ei tietenkään pidä ottaa omaan kantokykyynsä nähden liiallisia riskejä, mutta ilman jonkinlaista taloudellisen riskin ottamista kasvuyrittäjyys ei toimi.

Jos yrittäjä kuuntelee liikaa varoitteluja, yritys ei koskaan pääse kunnolliseen menestykseen. Jos yrityksellä on erikseen ”realistinen budjetti” ja ”kasvubudjetti”, niin yleensä toteutuu vain ensin mainittu, jos sekään. Se kasvubudjetti toki liitetään Business Finlandin rahoitushakemukseen.

Siihen kasvubudjettiin panostaminen tietysti sisältää eniten riskejä ja nämä riskit voivat helposti toteutua.

Jos startup etenee kovin varovaisesti, se voi pysyä useita vuosia hengissä, vaikkei myynti kunnolla lähdekään käyntiin. Suomessa on kohtuuttoman paljon yrityksiä, jotka yrittävät puskea ideaansa läpi pienin askelin kengännauhabudjetilla ja yrittäjien selkänahan varassa – vaikka usein olisi hyvä kerätä kokemukset, pistää sinnittelevä yhtiö pakettiin ja lähteä tekemään kokonaan uutta.

Toivottavasti on vain tämän ajan merkki, että startupin konkurssista voi kirjoittaa lukijoita kiinnostavan kirjan. Toivottavasti tulevaisuudessa epäonnistuminen on sen verran luonnollista, että konkurssikirja ei kiinnosta ketään. Tätä odotellessa, lukekaa Asmon kirja!

Timo Argillander

Timo toimii sijoitusyhtiö IPR.VC:n managing partnerina ja Digital Media Finlandissa neuvonantajana. Timolla on pitkä kokemus strategiatyöstä ja muutoshankkeiden läpivienneistä yrittäjän, ammattijohtajan, konsultin ja sijoittajan rooleissa. Timon erikoisalaa ovat muuttuvien liiketoimintaympäristöjen ansaintamallit ja teknologiamuutosten tulkinta.

Kommentit