Median innovaatiotuki: mitä, paljonko, kenelle, miten?

Hallitus päätti viime keväänä määräaikaisesta ns. innovaatiotuesta media-alalle. Tuen määrä on yhteensä 30 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalle.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tänään innovaatiotuen toteutuksesta tiedotteella sekä aamupäivällä pidetyssä sidosryhmätilaisuudessa. Kokosimme tähän kirjoitukseen keskeiset tiedot innovaatiotuesta sekä tukea hallinnoivan Tekesin rahoitusprosesseista.

Tuen tarkoitus

Innovaatiotuella halutaan nopeuttaa media-alan uudistumista tukemalla uusien digitaalisten palveluiden kehittämistä. Tukea esitellyt viestintäministeri Krista Kiuru korosti, että tukea ei suunnata nykyisten rakenteiden säilyttämiseen vaan uudistumiseen. Kiuru kannusti media-yhtiöitä verkottumaan myös media-alan ulkopuolelle. Tuen hakijan ei siis tarvitse olla media-alan yritys. Myös pk-yritysten toivotaan hakevan aktiivisesti innovaatiotukea.

Tuen hakeminen

Innovaatiotuen hakemiseen tulee jatkuva haku, mutta lähiaikoina järjestetään myös ”innovaatiokilpailu”. Kilpailulla haetaan suurempaa joukkoa ideoita, joista parhaat pääsevät innovaatiotuen rahoituksen piiriin. Kilpailun kautta myönnettävä tuki on hallinnollisesti samanlainen kuin jatkuvasta hausta haettava tuki.

Tekesin periaatteet

Innovaatiotuen hakeminen ja myöntäminen tapahtuu tuttujen Tekes-periaatteiden mukaisesti. Tuki myönnetään prosenttina hankkeen kokonaiskustannuksista. Tuen prosenttimäärä riippuu yrityskoosta: isoilla yrityksillä se voi olla 25-50 %, keskisuurilla 35-60 % ja pienillä 45-70 %. Prosentti on pienempi kehittämishankkeissa ja suurempi tutkimushankkeissa. Oletettavasti useimmat yritysten hankkeet menevät kehittämishankkeen prosentin mukaisesti. Yrityksen kokomääritelmät löytyvät mm. Tekesin ohjeesta. Kannattaa huomata, että ison yhtiön yli 25 % omistusosuus tekee myös pk-yrityksestä tässä tarkastelussa ison yrityksen.

Tekes hyväksyy projektien kustannuksiksi sekä oman henkilöstön palkkakuluja että ostopalveluita. Henkilöstökuluihin lisätään päälle laskennalliset sivu- ja yleiskulut.

Tekesin kriteerit

Tekes arvioi hankkeita erityisesti niiden innovatiivisuuden, kehitettävän palvelun skaalautuvuuden sekä kansainvälisen potentiaalin perusteella. Oletettavasti nämä kriteerit koskevat myös innovaatiotukea. Tekesin tavoite on päätösten tekeminen kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Tekesin hakemus- ja raportointiprosessit ovat suhteellisen selkeitä ja byrokratia on melko hyvin aisoissa. Hakemusvaiheessa tarvitaan projektisuunnitelma, hakemuksen täyttäminen netissä sekä tapauksesta riippuen lisätietoja hakijan liiketoiminnasta ja taloudesta. Raportointi vaatii sanallisen raportin lisäksi kulujen erittelyn omalla kustannuspaikallaan, palkkakulujen erittelyn sekä tilintarkastajan lausunnon.

Yhteishankkeet

Tiedotustilaisuudessa ministeri Kiuru kannusti media-alan ja muitakin toimijoita muodostamaan yhteishankkeita ja sanoi, että ”isoimmat rahat jaettaneen isojen konsortioiden kesken”. Tekesin kielellä tästä käytetään termiä ”rinnakkaishanke”, jossa kukin yhteishankkeeseen osallistuva yritys tekee Tekesille oman hakemuksensa. Yhteishankemenettelystä samoin kuin innovaatiokilpailusta saataneen lisää tietoa aivan lähiaikoina.

Mitä seuraavaksi

Ministeri Kiurun mukaan tänään pidetyn sidosryhmätilaisuuden palautteiden perusteella tuki voidaan laittaa käytäntöön nopeasti ja että innovaatiokilpailu saataisiin käyntiin ”marraskuun korvilla”. Ensimmäisiä tukipäätöksiä saataneen joka tapauksessa vasta ensi vuoden puolella. Tukeen liittyy vielä avoimia asioita ja jotkin nyt tiedotetut asiat voivat vielä muuttua.

Samalla kannattaa muistaa, että Tekesin tuet ovat innovaatiotukiohjelmasta riippumattakin yritysten haettavissa.

—

Olemme avustaneet lukuisia asiakkaitamme digipalveluiden tuotekehityksen suunnittelussa sekä Tekes-hauissa. Kerromme mielellämme lisää, miten voimme auttaa uuden digipalveluliiketoiminnan kehittämisessä ja innovaatiotuen hakemisessa. Voit jättää yhteydenottopyynnön tästä.