We kindly inform that your browser is no longer supported by Microsoft.

Please switch to a more secure browser such as Chrome or Firefox.

Eipäs kiduteta puhelintani

Eipäs

Applen ja USAn liittovaltion välillä on menossa kädenvääntö terroritekoon syytetyn ihmisen puhelimen salauksen murtamisesta. Monet sanovat ja ajattelevat, että kyseessä on yksittäistapaus, joka voidaan varmasti ratkaista. Toiset pitävät asiaa periaatteellisena yksityisyyden suojan loukkauksena. Apple ja suuri osa kuluttajapalveluita tuottavista yhtiöistä ovat jälkimmäisellä kannalla.

Tieto itsessään on ihmeellisen vaikea asia, sillä se käyttäytyy toisin kuin tavara. Jos tavaran antaa tai lainaa toiselle, sen voi saada takaisin niin, että sillä toisella ei sitä enää ole. Tietoa, kun se on jaettu, on mahdoton saada vastaavasti takaisin. Fyysinen tavara voidaan lain mukaan omistaa mutta tietoa ei. Sen sijaan tiedon käyttöoikeudet voi saada omistukseensa määräajaksi.

Tiedon varassa tehtävä digitaalinen liiketoiminta on syntynyt ja kasvanut nopeasti viimeisen sadan vuoden aikana ja kasvu on suorastaan räjähtänyt internetin myötä. Silti tiedon määrittely, käytön tavat ja oikeudet tai tietosuojan määrittely hakevat vielä kestäviä muotojaan. Itse näen, että tässä yksittäistapauksessa on kyse juuri tähän määrittämiseen liittyvästä periaatteellisesta kysymyksestä.

Periaatteellisuus tulee minulle sen kautta, että onko ihmisellä oikeus omaan ajatteluunsa. Ainakin lapsella se on syntymästään, vai onko. Jos lapsella on, onko aikuisella tai vanhuksella. Onneksi tässä voi tukeutua ihmisoikeuksien julistukseen, jonka 18. artikla sanoo: ”Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.”

Artiklan mukaan ajatukseen liittyy ajatuksen vapaus ja yksityisyys ja oikeus muuttaa ajatuksiaan tai vakaumustaan. Ajatuksen voi kirjata paperille muistiin. Onko se silloin vielä vain ajatus vai muuttuiko ajatus teokseksi. Vai muuttuuko ajatus teokseksi vasta julkistettaessa? Entäpä kahdenkeskinen ajatusten vaihto. Onko se julkista aina vai saako olla salaista supattelua? Yleisesti lainsäädäntö kattaa teosten ja tekojen maailmaa, mutta ei ajattelua. Työssä ihminen luovuttaa jonkin osan ajattelunsa tuloksista työnantajalle, mutta säilyttää vapauden ajatella mitä tahtoo.

Jos kirjattu, vaikka puhelimeen kirjattu tai jotenkin säilötty ajatus on aina teos, niin silloinhan digitaalinen maailma ei voi olla ajattelun foorumi lainkaan, vaan se on aina teosten maailma. Tämä on alan johtavien toimijoiden kannalta kohtalokas rajaus.

Tekoälyn kehittyessä tietotekniikan ja ajattelun rajapinta siirtyy lähemmäksi ajattelua. Me ihmiset haluamme helpompia käyttöliittymiä ja siksi näin tulee käymään. Saako tämä älyjen lähentyminen olla portti murtaa ajattelun yksityisyys. Onko hallituksella tai tietotekniikkayhtiöllä tai kummallakin tekoälyn kautta pääsy ajatteluuni. Jos on, niin miksei sitten tulevalla superälyllä myös olisi pääsyä ajatteluuni. Eikös se olisi aivan loogista?

Tästä oikeastaan nyt perimmiltään on kysymys: mitkä ovat kestäviä rajauksia, jonka varaan ihmisten ja tietotekniikan välinen suhde rakentuu. Jos rajaukset ovat epäselviä tai häilyviä, niin missä on oikeusturva tai kuinka liiketoiminta voi kasvaa. Minkä ajan ja ajattelun mukaista lainsäädäntöä noudatetaan? Juuri nyt on oikea aika määritellä myös tämä ajattelun ja teoksen tai teon välinen alue paremmin ja selkeämmin. Asia kuuluu samaan sarjaan, kuin se, saako tekoäly olla auton kuljettaja. Tietotekniikan kehittymisen ja kyvykkyyden lisääntymisen myötä olemme astuneet uuden määrittelyn ja rajanvedon aikaan. Jatkoa seuraa.

Oma kantani on, että ihminen ja ihmisoikeudet ovat kaiken perusta. Digitaalisuus ja sen käyttö pitää määritellä niin, että ihmisen ei tarvitse tekniikan takia muuttua vaan tekniikan pitää kunnioittaa ihmisyyttä. Tämä koskee myös sitä tulevaa superälyä.

Loogisesti tästä seuraa se, että jos minua ei saa kiduttaa ajatusteni tai tietojeni paljastamiseksi, ei myöskään puhelintani saa murtaa. Eipäs siis kiduteta puhelintani.

Lähetä viesti

Heräsikö ajatuksia? Lähetä viesti.

Pyrimme vastaamaan sinulle vuorokauden sisällä.