Digitaalisen liiketoiminnan runsaudensarvi
Teknologia ja liiketoiminta ovat mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Välillä liiketoiminta vie kehitystä ja välillä teknologia ottaa vallan ja luo uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Juuri nyt ollaan tilanteessa, että kummallakin on digitaalisessa kehityksessä vauhti päällä.
Pitkän aikaa älykännykkä on näyttänyt vievän kaiken huomion. Mainostaminen on siirtynyt mobiiliin ja kaikissa palveluissa on tarjolla joku kännykkään ladattava sovellus. Tämä rakennemuutos tietokoneesta älypuhelimen käyttöön on vienyt – nyt jälkeen päin ajatellen – hämmästyttävän paljon energiaa. Toteutuneen kehityksen seurauksena eri palveluiden käyttö melkein millä tahansa ruudulla on kuitenkin nyt normaalia ja kesken jäänyttä asiaa voi jatkaa toisen laitteen kautta sujuvasti. Samalla kosketusnäyttöön liittyvä käyttöliittymäparadigma on siirtynyt johtavaksi käyttömalliksi.
Terminaalien takana palveluissa on tapahtunut saman kaltainen yhtenäistyminen. Alustatalous kokoaa yhteen pilvipalvelun, big datan, ekosysteemit ja palveludominoivan logiikan ja on kehityksen normi. Alustatalous on tuotteistettava tapa tehdä palveluita.
Kahden vallitsevan mallin eteneminen dominoivaan positioon tarkoittaa samalla sitä, että niiden käyttöönotossa ei ole enää uutuusarvoa. Pikemminkin niiden käyttämättömyydestä syntyy leima vanhakantaisuudesta. Palvelu on vanhanaikainen, jos se ei ole pilvessä, ei kerää tietoa eikä toimi kaikilla näytöillä.
Uutuusarvon ehtyminen näissä dominoivissa malleissa on johtanut seuraavien uusien ilmiöiden etsimiseen. Liiketoiminannassa ja jatkuva tarve luoda uutta lisäarvoa, uudistaa käyttökokemusta ja luoda uutta kasvua.
Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus tuovat mukanaan uuden kehityshaaran luoda uutta. Fyysinen tila, taideteos ja vaikka sanomalehti alkavat elää uudessa digitaalisessa ulottuvuudessa. Sama siirtyminen uuteen ulottuvuuteen tulee mahdolliseksi kaikenlaisissa ympäristöissä ja sovelluksissa. Huoltomies näkee huolto-ohjeet ja toimenpiteistä pieniä videoita kohteeseen liitettynä. Tieto on läsnä oikein ja oikeassa kontekstissa. Tiedon avaruudessa voi edetä syvemmälle ja uusiin ulottuvuuksiin.
Internet of things, IoT, tuottaa lisää tietoa fyysisestä ympäristöstä. Laitteet liittyvät verkkoon. Nyt käynnistyvä uusi matkapuhelinverkkojen teknologiapäivitys, NB IoT (NarrowBand IoT), horisontalisoi IoT:n verkkoratkaisut ja nopeuttaa jokapaikan tietotekniikan leviämistä.
Bitcoinin taustalla oleva blockchain herättää mielenkiintoa ja avaa uusia latuja finanssialan ratkaisuissa tai siellä, missä luottamusta halutaan rakentaa uudella tavalla.
Tekoäly etenee huimaa vauhtia. Joka viikko tulee ilmoituksia yritysostoista, organisaatiomuutoksista, uusista sovelluksista ja tieteellisistä läpimurroista. Tekoälyn alkeelliset muodot ovat läsnä tuotejulkistuksissa ja niitä aletaan arvioida kuten mitä tahansa ominaisuutta. Sovellukset muuttuvat taidoiksi (skill), joita voi ostaa lisää. Puhekäyttöliittymä hakee luonnikasta tapaa tulla mukaan ihmisten arkeen. Tekoäly tulee mukaan yritysten hallituksiin tai ihmisten viestiryhmiin ja siltä voi kysyä mitä vaan.
Kaikki tämä uusi on kypsymässä käyttöön ja uudenlaisen liiketoiminnan rakennuselementeiksi. Kaikkea uutta voi lisäksi yhdistellä innovatiivisesti. Uuden luomisen rinnalla vanhakantaiseksi jääneet palvelut haluavat uusiutua edes tämän päivän tasolle. Niinpä digitaalisuuden osaamisen tarve kasvaa sekä uuden liiketoiminnan kehittämisen että ratkaisuiden toteuttamisen tai päivittämisen tasolla.
Mahdollisuuksien runsauden sarvi on taas auki tavalla, jota se ei ole ollut näin monipuolisesti moniin vuosiin. Digitaalisuuden muuttava vaikutus pikemminkin voimistuu kuin ehtyy. Nopeus hyödyntää tätä kaikkea uutta on avainasemassa siinä, kuinka uusilla ratkaisuilla voi luoda kasvua tai nostaa tuottavuutta.
Runsauden sarven ollessa auki uuden osaamisen hankkimisen ja hyödyntämisen nopeus onkin se kaikkein arvokkain osaamisen laji. Onko meillä sitä osaamista pärjätäksemme vauhdiltaan kiihtyvässä kehityksessä?