We kindly inform that your browser is no longer supported by Microsoft.

Please switch to a more secure browser such as Chrome or Firefox.

Digilaulujen kalliit lunnaat

Digilaulujen

Kansainvälinen lehdistö on viime päivinä herkutellut Yhdysvaltain tämän hetken suosituimman pop-laulajan Taylor Swiftin ja Spotifyn välirikolla. Julkinen nokittelu käynnistyi Swiftin ja hänen taustavoimiensa päätettyä vetää sekä hänen uusin albuminsa että vanhempikin tuotanto pois Spotifysta.

Taylor Swift perusteli päätöstään sillä, että Spotifyn ilmaisen eli mainosrahoitteisen version tuottamien tulojen alhainen taso loukkaa taiteen arvoa. Spotify puolestaan väitti, että Swift menettää poisvetonsa myötä vähintään kuuden miljoonan dollarin tulot.

Tapaus Swift vs. Spotify on hyvä esimerkki monien digitaalisten sisältöpalvelujen ja sisällön tuottajien tasapainoilusta lyhyen ja pitkän tähtäimen taloudellisten tavoitteiden ja etujen välillä.

Swift on antanut uuden albuminsa vain maksullisille digipalveluille äänitteen taloudellisen arvon korostamiseksi ja tuottojen maksimoimiseksi. Spotify-panna on johtunut siitä, että Spotifyn lähtökohtana on puolestaan tarjota aina sama sisältö sekä maksaville että mainosrahoitteisille asiakkaille.

Swiftin ajatus on tosin verkolle tyypillisellä tavalla romuttunut jo lähtökuoppiinsa, sillä hittialbumi tai sen yksittäisiä raitoja on ollut saatavana ainakin jonkin aikaa sekä muiden mainosrahoitteisten palvelujen kuten YouTuben että laittomien palvelujen kautta. Spotify taas on moittinut päätöksen lyhytnäköisyyttä toteamalla, että mainosrahoitteinen puoli palvelusta on ollut oleellinen driveri ohjata kuluttajia maksaviksi asiakkaiksi. He puolestaan kerryttävät enemmän tuloa oikeudenomistajillekin pitkällä tähtäimellä.

Sisällön tuottaja joutuukin usein valitsemaan, pyrkiikö hän maksimoimaan lyhyen tähtäimen tuotot vai sietääkö tulotason (toivon mukaan) määräaikaisen pudotuksen rakentaessaan uudenlaista bisnestä uudenlaisten kulutustottumusten varaan. Digipalvelut ovat puolestaan riippuvaisia premium-tason sisällöistä pyrkiessään skaalaamaan käyttö- ja käyttäjämääriään kohti kannattavuusrajaa.

Kysymys on siis pohjimmiltaan siitä, kantavatko ekosysteemin kaikki osapuolet kortensa kekoon vai pyrkivätkö he kuorimaan kermat päältä. Lähitulevaisuuden polttavin kysymys onkin, kuka joutuu kärsimään eniten Swiftin kaltaisista osaoptimoinneista ja kenelle jää Musta Pekka. Huonoimmassa tapauksessa se voi lopulta löytyä jokaisen osapuolen kädestä.

Lähetä viesti

Heräsikö ajatuksia? Lähetä viesti.

Pyrimme vastaamaan sinulle vuorokauden sisällä.