Digital Media Finland on aloittanut yhteistyössä Markkinointi & Mainonnan kanssa blogikirjoitussarjan, jossa avataan ajankohtaisten media-alan ilmiöiden taustoja selvällä suomen kielellä.
Suomessa on vuosikaudet ollut käytössä must carryksi ristitty periaate, joka säätelee tv-kanavien lähetystä kaapeli-tv-verkossa. Must carryn perusideana on turvata kaapeli-tv-talouksille ilmaisten, koko kansalle suunnattujen tv-kanavien näkyminen. Säädöksen mukaan kaapeli-tv-yhtiöt ovat velvollisia lähettämään tällaiset kanavat verkoissaan veloituksetta ja samanaikaisesti maanpäällisten eli mastolähetysten kanssa.
Must carry on kuitenkin varsin moniulotteinen asia. Sitä koskevaa lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uusimassa, joten on paikallaan tarkastella tätä erikoista kuviota tarkemmin.
Nimensä mukaisesti must carry eli siirtovelvoite velvoittaa kaapeli-tv-yhtiöitä peruskanavien lähettämiseen. Mutta asiassa on toinen, oleellinen puolensa: must carryn perusteella tehtävästä edelleenlähettämisestä ei kaapeliyhtiöiden kuulu maksaa tekijänoikeusmaksuja. Monet kutsuvatkin tämän vuoksi säädöstä ”may carryksi”.
Alun perin must carrystä on säädetty vuonna 1987 kaapelitelevisiolaissa ja vuonna 2002 EU-maiden must carryn pelisäännöt säädettiin ensimmäistä kertaa direktiivinä. Vuonna 2009 sovitun ns. EU-telepaketin yhteydessä myös siirtovelvoitetta koskeva lainsäädäntö muuttui, mikä on velvoittanut Suomeakin käynnistämään must carry –säädännön muokkaamisen. Kaupallisten kanavien sisällyttäminen must carryn piiriin on nimittäin ollut suomalainen erikoisuus. Uusi säädäntö kaventaa jäsenmaiden mahdollisuuksia määrätä kanavia siirtovelvoitteen piiriin. EU-kielellä sanottuna must carryn piiriin voidaan määrätä ”yleistä etua edistävät ohjelmistot, joihin on liitetty palveluita, joiden avulla näkö- ja kuulovammaiset voivat seurata ohjelmia”.
Julkisen palvelun lähetykset lienevät jatkossakin must carryn piirissä. Mainoskanavat voivat päästä tai joutua must carryyn kaavaillun säädännön mukaan vain silloin, kun kanavilla on tarjolla tekstitys- ja äänitekstityspalvelu. Tällä hetkellä kaupallisilla kanavilla ei ole tällaisia palveluita.
Samaan aikaan valtioneuvosto on myös ajamassa velvoitetta näkö- ja kuulovammaisten palveluihin tv-toimilupaprosessin puolella. Ajatukseksi on kirjattu, että MTV3, Nelonen ja SuomiTV luettaisiin sellaisiin yleiskanaviin, joille tulisi tällainen velvoite. Tätä kautta nämä kanavat olisivat myös tulevan must carryn piirissä.
Kaupalliset tv-toimijat ovat luonnollisestikin voimallisesti vaatineet ylimääräisten tekstitys- ja äänitekstityspalveluiden kustannusten kattamista julkisista varoista.
Nykykanavista ainakin SubTV ja Jim näyttäisivät jäävän must carryn ulkopuolelle. Onkin kiinnostavaa nähdä, saavatko kaapelioperaattorit sovittua näiden kanavien tekijänoikeuskorvauksista ja nähdäänkö nämä kanavat jatkossa kaapeliverkoissa. Neuvotteluasetelmaan vaikuttaa myös se seikka, että kaapelijakelusta pois jääminen pudottaisi kanavien katsojamääriä ja sitä kautta mainostuottoja.
Must carryn ulkopuolisista kanavista maksettavat tekijänoikeusmaksut ovat olleet luokkaa 25-35 senttiä kotitaloutta kohden kuukaudessa. Oletettavasti must carryn piiristä pois putoavien kanavien maksut painuisivat neuvotteluissa tätä alhaisemmaksi.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, asiaan liittyy myös IPTV-jakelu. IPTV on kaapeli-tv-yhtiöiden kannalta vaihtoehtoinen tekniikka ”normaalille” DVB-C-tekniikan kaapelilähetykselle. Siksi lainsäädäntöä ollaan mahdollisesti muuttamassa niin, että must carryä sovellettaisiin myös perinteisen kaapelilähetystekniikan lisäksi IPTV-tekniikalla tehtäviin lähetyksiin.
IPTV-jakelu on teknisesti lähellä avoimessa internetissä tehtävää tv- ja videosisällön jakelua. Jaon suljettujen IPTV-lähetysten ja avointa internetiä käyttävän videojakelun välillä voidaan olettaa hämärtyvän tulevaisuudessa. Tämän takia tekijänoikeuksien haltijat ovat huolestuneita tilanteesta, jossa siirtovelvoite ja tekijänoikeusmaksuvapaus laajenisivatkin avoimen internetin puolelle. On myös esitetty huoli siitä, että suljettuun IPTV-lähetykseen mahdollisesti tulevat vuorovaikutteiset lisäpalvelut olisivat must carryn kautta poissa tekijänoikeuskorvauksien piiristä.
Nykyinen must carry –säädäntö umpeutuu elokuussa, mutta sille ilmeisesti myönnetään jatkoaikaa kesäkuuhun 2011 asti.
Must carry on jälleen yksi hyvä esimerkki siitä, että lainsäädännön on vaikeaa pysyä median muutoksen perässä. Eri tahoilla must carryyn liittyy hyvinkin erilaisia taloudellisia ja periaatteellisia intressejä. Vaikka aihetta tuskin otsikoissa kovin laajalti käsitellään, kulisseissa käydään sitäkin tiukempaa vääntöä.
Hallituksen esitys Finlexissä: www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100013
